perjantai 30. joulukuuta 2016

viimeisiä viedään

Onpa ollut joulukuu. On ollut ihania pakkaskelejä ja sitten kamalia vesisateita. Lumista valoisuutta, peilijäisiä tietä ja vesilätäköitä. Perustalvi siis nykyaikana. 

Luistelemista päästiin kerran kokeilemaan Husun kentällä:




Oton kanssa ollaan treenattu vähän huonosti. Mutta epäsäännöllisesti ollaan käyty hallilla treenaamassa. Vähän on omassa suunnitelmallisuudessa hapuilua. Että mitä treenattaisiin ja miten. Vähän olen innostunut ajatuksesta TOKO, mutta vain vähän. Treenata pitäisi ihan erilaisella moodilla ja enemmän kuin mitä nyt tehdään. 

Alkuvuonna tehtyihin tavoitteisiin ei ylletty.

Käyttäytymiskokeessa käytiin, ei saatu tulosta. Toisaalta ihan hyvä, koska sitten sainkin leirillä hyviä ohjeita ja vinkkejä koulutukseen. Ja ne ovat tuottaneet tulosta. 
Paikkamakuu onnistuu tiimissäkin: 



FI JVA jäi saavuttamatta tänä vuonna. Mutta kaksi ykköstulosta saatiin voittajaluokasta. 

NOME-kokeisiin ei riittänyt akan rahkeet. Ei paljoakaan treenattu lajia, eikä se ehkä mahdu enää tähän meidän aikatauluun. 

Muutamia haavereita on ollut matkan varrella. Oton kanssa ollaan käyty siellä lihaskalvohieronnassa ja osteopaatilla, molemmat totesi ettei ole sellaisia vikoja etteikö voitaisi treenejä jatkaa. Tammi-helmikuussa olisi tarkoitus uusintakäynneille tarkastamaan kunto. 
Kuisma pääsi käymään myös kraniosakraalihieronnassa, tuntui tykkäävän kovin. Uudestaan pitäisi mennä. 

Tässä vähän joulutunnelmia, ennen ensi vuoden ajatuksia:





Jounin uusi tonttuhattu

Tiinan uusi tonttuhattu

Jounin vanhemmat toivat meille joulukuusen ja nätin olivat löytäneetkin.

 



Mitä sinä syöt?

Koiratkin saivat kinkkua, suoraan pöydästä ja haarukalla! 


Tänä vuonna joulupukki päästettiin sisälle asti.












Huomenna juhlitaan vuodenvaihdetta. Me ei osteta tänä vuonna raketteja, vaan mennään Kotkaan katsomaan ilotulitusta kuudelta. Kotona on tarjolla perinteisesti nakkeja ja perunasalaattia. Myös BLINIPANNUKAKKUA meinasin tehdä. 

Sitten niitä suunnitelmia ensi vuodelle. 

Edelleenkin tärkeintä on että me yhdessä Oton kanssa nautitaan treenaamisesta. Ja yhdessäolemisesta, mieluiten terveinä. 

Seuraavana on se käyttäytymiskoe suoritetaan hyväksytysti. 
Pyritään saamaan hypyt ja A-este sellaisiksi, että voidaan kokeilla PK-puolen jälkikoettakin. Eli myös maastoa tulisi treenata äärettömän tavoitteellisesti. 

FI JVA on ehkä se suurin tavoite. Ajatuksena olisi pyrkiä kahteen voittajaluokan kokeeseen, jos saataisiin sellaisia pisteitä että kehtaisi pyrkiä piirinmestiksiin..?? Epäilen, mutta eihän sitä koskaan tiedä. 

Myös ajatuksena on ollut viedä tuo valkoinen eläkeläinen kodin ulkopuolelle vähän kokeilemaan. Katsotaan että viekö suunnitelmat toteutukseen asti vai nou. 

Vähänlaisesti suunnitelmia, mutta ensisijaisesti tavoite on kokonaisuudessaan tyytyväinen perhe. Ja siihen kuuluu muitakin kuin koiria. 

-tiina-