Nollaputki katkaistu

Viime viikko olikin melko kiireinen ja sekalainen.

Maanantaina tein Jennin Taaville lyhyen treenijäljen sekä otettiin hallintaosuutta PEKO-T-koetta ajatellen. Vähän viikonlopun uupumus tuntui kropassa. Mutta osiot meni minusta hyvin!

Torstaina lunastin synttärilahjaksi saadun vuohijoogan. Olikin melkoisen mellevä ajatus keskiviikkona kuntonyrkkeilyssä myllätyillä lihaksilla mennä joogaan,mutta ei siinä kamalasti jooga-asanoita tehty. 

Lauantaina oli pitkästä aikaa Rally-tokon kisat, seurakoirakerhon järjestämänä Ruissalon kentällä. 
Mennessä tajusin, että ainoat ulkotreenit mitä oon tehny, on kotipihalla ihan lyhkäsiä pätkiä ja nekin pääasiassa osa-alueita TOKOn voittajaluokan liikkeistä. 
Ei auttanu enää itkeä. 

Houkutuskin oli taas laitettu kuviokelluntasarjaan mukaan.

Tuntui kyllä melkoisen kamalalle suoritukselle, mutta loppupeleissä 80 pistettä ja tulos!
Oli omaa mokaa ja koiran piskuista keskittymiskyvyttömyyttä kehissä..

Sunnuntaina olisi ollut saman seuran TOKO-kokeet, jonne olin ilmoittanut meidät. Lauantai-iltana Tare vinkasi kivuliaan kuuloisesti muutaman kerran. Sunnuntainakin ennen lähtöä, joten soitin koepaikalle, että me ei olla tulossa. 
Kipupaikkaa en osaa paikallistaa, onko lihas, luusto vai sisus, siksi en myöskään ole vielä lääkäriä varannut. Eikä ole säännöllistä kipua vaan pieni vinkaisu silloin tällöin. 
Katsotaan mihin viikko etenee tän asian kanssa.

-tiina-

MEJÄ-kausi startattu, sekin ei niin maireasti

 Saatiin koepaikka MEJÄän Metsäkylästä, Metsäkylän metsästysseuran järjestämänä. 

Lauantaina tehtiin jäljet maastoon ja sain tehtäväksi minulle tutun maaston, johon saa tosi kivan voittajaluokan jäljen. 
Sunnuntaina heräsin aamuyöstä jo niin perinteiseen vatsa-alueen kipuiluun, nyt vain normaalia kovempana. Mutta urheasti koepaikalle puoli kahdeksaksi. 

Meidän tuomariryhmässä, Tuire Lindfors, oli kaikki AVO-koirat (4 kappaletta) ja kaksi voittajaluokan koiraa. Tare toki viimeisenä. 

Koeselostus: 
Koira nuuskii alkumakauksen hyvin ja lähtee jljelle tarkasti  ja sopivalla vauhdilla edeten hyvin 1. osuuden katkokulmalle asti. Katkolta laajalle tarkastuslenkille, mutta koira ei löydä verijälkeä ja tästä hukka. 2 osuuden alustsa koira lähtee määrätietoisesti riistan jälkiä seuraten pois jäljeltä, tästä toinen hukka. Koe keskeytetään 2:lla osuudella kun koira makauksen jälkeen saa vainun ilmasta ja poistuu jäljeltä tätä kohti. 1 ja 2 osuuksien makaukset osoitettiin selvästi. Koiralla ja ohjaajalla hyvä yhteistyö. 

Näinpä tuloksena voittajaluokan nolla. 

Alkava viikko onkin taas melkoisen täyteinen tekemisestä. 

-tiina-

Double or nothing

Tuli startattua Rally-Tokon AVOin luokka, ei niin tyylikkäästi. 
Mutta selkeesti ei olla lahjattomia, koska treenata pitäisi 😂

Lauantaina 15.4.2023 KAG:n kisat Neuvottoman hallilla, tuomarina Iiris Harju. 

Ei ihan mahdoton rata, mutta monia liikkeitä mitä ollaan vasta alustavasti hapuiltu. 

Ja muutamissa tuli kuitenkin ihan kivoja ja yllättäviä onnistumisia!

Kuitenkin miinuspisteiden määrä oli liian suuri tulokseen. 

Maanantaina 17.4.2023 ajoissa työkone kiinni ja koe-eläinpuistoilleen Kouvostoliittoon (Korialle) kisailemaan Taru Leskisen radalle. 
Olikin keksinyt melkoisen tempparisetin heti siihen alkuun. Ensimmäisenä liikkeenä hyppy, jonka vierellä oli houkutus, jossa mielenkiintoisia leluja.. Ne BONGATTIIN heti. 

Jos koiralla olisi parempi ohjaaja (vaikkei se koira itte tiedä mikä meni vikaan), niin tulos olisi ollut ihan mahdollinen houkutusten viettelevyydestä ja pyörähdyksen osaamattomuudesta huolimatta. Mutta puusilmä ihmisjäsen ei tajunnut uusia liikettä 8 joka kyllä osataan mutta nyt oli koiralla aivopieruhetki. 

Kehitystä kuitenkin.

Paikalla oli kuvaajakin, tässä muutama hänen otoksensa: 

Heti bongattiin houkutukset radalta..

vammanen käsi ohjaajalla 

Nyt on tauon paikka.
Molemmilla alkaa olla väsymystä ilmassa.
Huomenna on koirajäsenellä hieronta ja sunnuntaina osteopaatti, ihmisjäsenellä vaan alilämpöä ja oireileva selkä. 

Kiva oli nähdä kaikenlaisia suorituksia kummallakin radalla ja jutella ihmisten kanssa. 

-tiina-

Mari Leiviskän TOKO-valkku

Tiuhaan tahtiin näitä valkkuja nyt on ollut, mutta onneksi voi pyydellä jeesiä ja vinkkejä erilaisiin asioihin!

Onneksi menin paria koirakkoa aikaisemmin tsekkailemaan Marin koulutustyyliä, koska siellähän tehtiin tunnarijuttujakin!
Meillähän edellisellä kerralla Tarella olikin jo liian hätä syömään herkkuja ja alkoi nostelemaan ja kantelemaan summittaisesti ihan mitä sattuu kapuloita. Menin kieltämään ja käskin keskittymään, joten hän lopetti duunit kokonaan. 
Nyt tämän kääpiösnautserin(??) kanssa he tekivät PIIITKÄÄÄN suoran tunnarikapuloista, koira vietiin jonon päähän annettiin namppa ja sitten vaan antoi lähteä jonolle ilman käskyjä. Kun poimi oikean, sai palkan. Mari sanoi, että jos ottaa väärän niin hän sanoisi vaan että jätä ja veisi koiran takaisin alkuun samanlaisella "lähetyksellä". Jos käsitin oikein, niin opetettiin vaan keskittymään nenään ilman että tulisi juoksemisesta ja palkan taaksejäämisestä liikaa kiireen tuntua koiralle. 

Koska kiertohyppyhärdelli oli jo paikallaan, ajattelin että tehdään kuten käppänäkin, niin katsotaan miten saataisiin hyppykäskyä sisäänajettua. Vein Taren oletetulle pysähdyspaikalle, vein rasian kannen kauemmas halutusta hypystä "esteen ylitse" ja jäin itse lähelle esteen reunaa ja käsiohjauksella+käskyllä hyppy. Kun koira on hyppäämässä palkkasana ja iloittelua! 
Mari uskoi, että tällä pääsen melko nopeastikin siirtymään esteiden väliin. 

Lisäksi olin ajatellut että katsotaan pidempää peruuttaamista. Tarellahan on tosi vahva namista luopuminen ja kun mulla oli namit seuruupuolen kädessä, niin saa olla TOSI tarkkana missä asennossa ja paikassa oma käsi on, koska sen kautta koira pitää paikkaansa meillä. Vinkkasi että voisi olla etupalkka näissä treeneissä, jos se helpottaisi vähän. Mutta sanoi, että Tare menee tosi hienosti taaksepäin, askeleissa ei ole mitään empimistä eikä hyppyytystä ahterin kanssa. Tarttee vaan harjoitella yhteinen vauhti.

Lisäksi sen EVL-peloittelun kautta ajattelin niitä tyhjään lähetyksiä. Otettiinkin rasian kansi, vietiin se aivan reunan viereen ja siihen jätettiin namppa. Vielä tehtiin niin, että Tarella oli koko ajan katse sinne päin. Kun on riittävän lähellä, ennenkuin alkaa etsimälläetsimään, vapautussana. Viimeinen menikin aivan törkeän hyvin. 
Vinkkinä sanoi, että alkaisi tekemään melko nopsaan myös niitä että viereisille seunustoille kohditukset ja kuitenkin pitää pystyä juoksemaan suoraan sinne minne on lähetetty. 

Kamalasti tykkäsin koulutustyylistä kyllä. Jos tulee uudestaan, niin kertaamaan mennään mielellään!

Tällä viikolla onkin ajatuksissa tämän päivän treenien lisäksi vähän vaan rentoilua ja lauantaina Rally-Tokon Avoimenluokan korkkaus. Sitten sunnuntai höntsäilyä ja maanantaina koe-eläinpuistoiluna iltakisoihin Kouvolaan. 

-tiina-

Tending-Korrit revanssi

Marraskuussa sain tosi kivoja vinkkejä tältä pariskunnalta jatkaa treenejä, nyt hain puhtaasti vinkkejä voittajaluokan liikkeisiin.
Kuvia ei kukaan meistä nyt ottanut.

Halliin mennessä silmät laajeni, treenitilassa ei ollut ollenkaan väliseinää! 😱
Kaksi koirakkoa treenaa samaan aikaan samassa tilassa. Onhan meillä toki ollut samaan aikaan koirakoita mutta silloin ollaan menty vähän perusvarmoilla jutuilla. 
Nyt pitäs oppia uutta 😊

Eka kierros oli Riitan kanssa. 
Tehtiin muutama ruututreeni, mitä normaalistikin ollaan tehty. Toisen koiran ohjatusta noudosta huolimatta, ja sehän siis suuntautui meihin päin, meni tosi hienosti.

Sitten kysyin vinkkiä ja neuvoa kierto-hyppy-haasteeseen.
Tarehan merkkaa kierron hienosti, mutta silti lähettäessä hyppää mennessä vasemman esteen ja takastullessa oikean. 
Vehkeet paikalleen ja Tare melko lähelle esteitä, koira jäi istumaan paikalleen ja minä kävin kiertämässä kartiot kehuen siellä kartioilla että täällä on hieno kierto tms. Koiran vierelle ja lähetys. Toisena tyylinä sekoitellen, koiraa kaulapannasta kiinni, apparin kiertäessä kartiot hetsataan koiraa ja kun appari on pois edestä lähetys. 
Nämä meni tosi hienosti ja lisättiin esteiden eteen vielä härpäkkeitäkin houkuttelemaan. 

Riitan mielestä meidän kannattaa juuri näin tehdä, koska hänen mielestään meillä olisi helpostikin mahkut EVL:ään koska on noin irtoava koira. EIKÄ! Tähän mä en taas ollu ollenkaan valmistautunut! 

Pekan kanssa halusin pähkiä ohjattua noutoa. 
Tarehan hienosti meni tällä kertaa juurikin ohjatulle kapulalle. Pekan mielestä ei kannata näitä kamalasti tehdä seuraamisen kanssa vaan vie vaan koiran lähetyskohtaan ja siitä noudot. 
Koska Tare nauliintuu helposti tällaisiin tilanteisiin ja sehän tekee seuraamisesta AIVAN kamalaa shittiä, niin tehtiinkin niin että Pekka vei kapulat paikalleen ja sitten tehtiinkin seuraamista. Ja hyvässä kohdassa palkka. TODELLAKIN TÄTÄ TEHDÄÄN! 

Sitten siihen palautukseen vauhtia mietittiin vähän, koska tuossahan ei tule heitosta aiheuttavaa vietin nostoa ollenkaan, niin tehtiinkin niin että taas Tarea kaulapannasta kiinni, lelun heitto suuntaan y ja täyskäännös ja siitä kapulanheitto sinne. Kun kapula pysähtyy, nouto ja kesken matkan pois tieltä ja vapautus lelulle. Aina vähän eri matkoissa. 

Pekka kyllä kehui sitä, että me tehdään muutakin kuin TOKOa, koska niistä voi treeneihin saada hyvää vaihtelua.
Agiliidosta putkea voisi käyttää vähän palkkanakin: muutama liike ja siitä putkeen lähetys ja taas liike, kaksi tai kolme ja putkeen. 

Ja niin se Pekkakin alkoi EVL:n liikkeistä puhumaan mulle. APUA!

Viikon päästä sunnuntaina käydään Leiviskän Marilta hakemassa vinkkejä ja neuvoja. Mietin, josko muistaisin nyt siihen peruutukseen hakea vinkkiä ja sitten pitänee kysyä noihin tyhjään lähetyksiin apuja, jotka on EVL:ssä monessa liikkeessä. 

-tiina-

Wau mikä viikko!

 Siis aivan paras viikko ollut kyllä. 
Alkoi hienosti sillä Oton sydänultralla, jatkuen kivoilla omilla nyrkkeilytreeneillä keskiviikkona ja loppuviikko olikin sitten tykitystä!

Torstaina oli Karjalan Palveluskoiraharrastajien vuosikokous Amiraalissa, jonne olin päättänyt osallistua. 
Olin laittanut Taren koetulokset sähköpostilla osallistuen vuoden koirakkokilpailuihin, ajatellen että onpahan laitettu mutta on siellä taitavampia/pidemmällä oleviakin koirakoita.
On tai ei, niin ei he hakemuksia olleet laittanut. 
Näin ollen Tare sai pokaalisaaliiksi

KPH 2022 Toko-koira

KPH 2022 Rally-Toko-koira

KPH Tulokas palkinnot

Tulokas-palkinto oli kyllä kiva saada, tehtiinhän me viime vuonna kyllä tosi paljon! 

Perjantaina käytiin Marin treeneissä.
Alkuun paikkamakuu, jonne osallistui myös Taren rakas tyttis Sinni. Sain ajatukset pois tyttölöisistä ja tein ajallisesti lyhkäsen version VOI-paikkamakuusta eli menin piiloon. 
Omalla vuorolla tehtiin vietinnostoja ja hallille-tulo treenejä, että saataisiin tämä laskukierre katkaistua ja uskotettua Karvaselle, että kannattaa/pitää olla alusta asti mukana. Loppuu yksi lähetys ruutuun targetille ja yksi namppatreeni. Kerrankin osasin lopettaa kun kerran ekalla meni NIIIN upeasti sinne ruudun keskelle. 
Hyvänmielen treenit.

Lauantaina oli varattu paikka Porvoonseudun Koiraharrastajat ry:n Rally-toko-kisoihin. Kimppakyydillä Jennin ja Sinnin kanssa mentiin. 
Rata oli kyllä sellainen pyöritysten kammio ettei mitään tolkkua!

Mutta sinänsä kiva, että liikkeessä piti pysyä. 
Jenni ja Sinni oli ensimmäisenä koirakkona ja me siellä häntäpäässä. Hyvin ehdittiin vaihdella koiria ja kuvata toistemme suoritukset. 
Ilmoittautumisen jälkeen käytin Tarea vähän kävelyllä nollaamassa ajomatkaa. 
Sitten rauhallisesti rataantutustuminen ja katselemaan muiden suorituksia. 
Taren kanssa meillä oli vuoronumero 58 ja menin hakemaan sitä autosta kun koirakko 56 meni sisälle kehään. Turhaan liian aikaisin tuoda. 

Pieni nostatus (ilman haukkua) odotuskarsinassa ja siten kehään. Minä tein kakkosliikkeessä virheen, mutta meni jotenkin omat aivot ihan juntturaan, joten -10 pistettä. Yhden kyltin uusin, nro 11, kun Tare kävikin heti istumaan eikä jäänyt seisomaan. Sittenhän se menikin ihan hyvin. Joitain kylttejä Tare kävi nuuskimassa. 

Todella tyytyväinen, lopputulemana 84 pistettä ja RTK1 koulutustunnus. 

Näin ollen seuraava koe onkin jo AVO-luokan koe, jossa päästään tosta hihnaperkeleestä eroon!

Matkaseuralainen Sinni ja Jenni voittikin koko ALO-luokan upeilla 97 pisteellä, vaikka kuulemma radalla oli kaikki liikkeet jotka on heille vaikeita 😂

-tiina-

Oton sydänkontrolli

Otolla alkoi sydänlääkkeiden resepti loppumaan, joten kontrolliaika oli varattava. 

Otto oli saanut viikonloppuna hoidossa ollessaan jonkinlaisen pienoisen kohtauksen, joka oli pelästyttänyt hoitohenkilökunnan pienoisesti. Oli jäänyt vaan jumittamaan paikalleen ja takapää oli alkanut valua alta. Ulkona kipsutellessa toinen takajalka oli horjunut. Olivat varmuudeksi antaneet rimadyliä ja laskeskelleet koiran hengitystä. 
Kunnossa oli kun me haettiin kotiin. 

Vielä tuon ikäisenä on Oton kanssa melkoisen raskasta mennä eläinlääkäriin, kun sinne mennään kuin linnanmäkeen. Kaikkialle pitäisi päästä ja minulta meinasi tälläkin kertaa loppua käsistä voima pidellä vanhusta. 

Sydänultran lausunto:

Auskultaatiossa sydämessä systolinen sivuääni astetta 4/6. Syke 92/min. 

Hengitysäänet normaalit. Reisipulssi normaali. Limakalvot vaaleanpunaiset ja kosteat.

Ultraäänitutkimuksessa todetaan sydämen vasemmassa eteis-kammioläpässä rappeumamuutosta sekä kohtalainen prolaps ja asteeltaan kohtalainen pyörteinen vuotovirtaus. Oikeassa eteis-kammioläpässä ei muutoksia. 

Sydämen supistuvuus normaalin rajoissa. 
Sydämen vasen eteinen kooltaan normaalin ylärajalla. 

Aortan ja keuhkovaltimon virtausnopeudet normaalin rajoissa. 

Tutkimuksen ajan EKG-seurannassa, jossa normaali sinusrytmi (respiratorinen arytmia).

Jatketaan Cardisure lääkitystä entisen ohjeen mukaan.
Seuraava kontrolli viimeistään vuoden kuluttua.

Samalla tutki vähän sitä Oton takapäätä ja totesi jalkateriä kääntämällä, että hermosto ei ihan kaikista varpaista vie viestiä nuppiin asti. Ei siis kunnolla korjaa jalkaterän asentoa normaaliksi. Mutta koska selkää ja jalkoja käsittelemällä ei kipukäyttäytymistä tule, niin annetaan tilanteen olla. 

Ja sen hengitysrohinan, mitä innostuessaan pitää, annetaan kanssa olla niin kauan kuin herran on hyvä hengittää. 

Sanoin, että seuraava nukutus mikä hänelle tehdään, on se viimeinen. 

Eläinlääkäri sanoi, että sydän on hyvässä kunnossa ja se tieto oli nyt se mitä kaivattiinkin!

paapsu kesällä 2022

-tiina-

On ollut koiratontakin menoa

 Saatiin koirapojille onneksi hoitaja Tuukan hiihtolomalle ja pääsimme suunnittelemaan piskuisen retken isolle kirkolle. Seuramieheksi lapselle saimme luokkakamu Onnin.
Ensin suunnattiin Heurekaan ihmettelemään asioita.

Tosi mielenkiintoinen paikka ihan aikuisellekin tutkia asioita. Tykkäsin ja suosittelen isosti!

Heurekasta ajeltiin Helsinkiin Hilton hotelliin. Siellä majoittumisen jälkeen piipahdettiin Pilailupuodissa, uimassa/saunomassa sekä syömässä ravintolassa.

Seuraavana aamupäivänä kipsuteltiin kansallismuseoon.

Kekkosen kakkulat

Kompassi

Älyttömän ihanasti kaikenlaista interaktiivista juttua sielläkin oli ja pikkumiehet painattelikin menemään pääsääntöisesti keskenään, niin me saatiin Jounin kanssa kaikessa rauhassa tutustua esillä oleviin asioihin. 

Lopuksi käveltiin pikkumiesten mekkaan: poromagia-liikkeeseen. Kaikenlaista erilaisiin peleihin ja keräilykortteihin liittyvää asiaa myyvä kauppa. Ruokailun jälkeen autolle ja kotiin. 
Todella kiva reissu ja jatkossakin pitää etsiä sällille oma reissukamu, niin pääsee aikuiset PALJON helpommalla! 

Taren kanssa pitää alkaa jumppaamaan aivopieruja pois ja ollaan pari kertaa kotosalla nyt treenattu tunnistusnoutoa. En ole jotenkin meinannu uskaltaa sitä ittekseen treenata, etten vaan mokaa. 
Ruudussa palattiin melko alkuun, että ymmärtää mitä siltä halutaan siinä. 

Rally-Toko kisoihin tuli ilmoittauduttua ja päästyäkin. Yksi kaveri onneksi pyyteli seuroihin hallille treenaamaan asiaa ja jospa ne lukot siinäkin poistuisi ja saataisiin Porvoosta se viimeinen ALO-luokan tulos. 

Huhtikuussa on tulossa Tending-korrien sekä Mari Leiviskän TOKO-koulutus. 

Tällaista täällä. Ulkoilua ja vesijuoksua ollaan myös tehty säännöllisesti.

jäällekin ollaan uskaltauduttu

-tiina-

Ei aina voi onnistua :D

Melkoisesti ollaan edellisen päivityksen jälkeen ehditty tekemään. 
Peruskuntotreeniä vesijuoksumatolla, lenkkeilyä ja tottista. 

Ostin myös kaverilta treenikerran agilityyn, tiesin Taren tykkäävän juoksemisesta. Toki tämä osin kostautui sitten sunnuntain kokeessa, mutta siitä myöhemmin. 

Keskiviikkona 22. päivä osallistuin Haminan Seudun Seurakoirakerhon vuosikokoukseen, jossa saatiin TOKO-tulokas 2022 kunniakirja.

Perjantaina viimeistelytreenit ennen sunnuntain koetta.

AVOimen luokan TOKO-koe tutussa hallissa ei luulisi olevan haaste, mutta tällä kertaa lakkenoidi keksi yhtä sun toista hassuttelua sinne.
Selkeästi tiistainen akiliitäminen, missä Mari palkkasi kostautui hieman kun Mari oli meillä liikkurina.
Kaksi ensimmäistä liikettä meni vielä ihan kivasti. Vaikkakin taas oli pylly liimautuneena maahan että tarvitsi kaksi käskyä seuraamisen aloitukseen. 

Seuraamisessa bongasi heti ruudun ja kierron, jotka veti puoleensa ihan älyttömästi. Just ja just pysyi hanskassa, kunnes tuli pysähtyminen rintamasuunta kiertoa kohti ja kun sanoin PAKKI-sanan (peruutus) niin Tare ampaisi kiertoon. Tuomari yllättyi melkoisesti, minä pidättelin naurua. Kun palasi perusasentoon, sanoin uudestaan PAKKI ja jatkettiin seuraaminen loppuun kuin mitään välishow'ta olisi tapahtunut. 
Ruutuun on keksitty uusi ongelma, kun on ollut lelu niin paljon siellä. Kun ei sitä ole niin ei sinne myöskään mennä. Tämä tarvitsee ratkoa piakkoin targetin ja namitreenin avulla. 
Kiertohan meni ihan hienosti, toistamiseen. 
Kaukoissa joutui huutelemaan lisäkäskyjä ihan urakalla ja toisella istumisella ei edes noussut. 
Hyppynoudossa kapula lensi minne sattuu, just sinne vasemmalle. Aattelin, että en ala uusimaan heittoa, kun pisteet ei kuitenkaan riitä tulokseen noilla aiemmilla nollaamisilla ja niinhän Tare meni esteen ohi mennen tullen. 

Täydet pisteet kokonaisarvostelusta ja saatesanat lämmitti mieltä, tuomari totesi toisen olevan varsin toimelias, mutta harmi ettei tämänpäiväiset asiat ollut mitä koesuoritus vaatisi :D Ja kehui mun huumorintajua koirani kanssa .)

Ensimmäinen tulokseton TOKO-koe on nyt käyty :D 

Leuka vasten rintaa ja kohti uusia pettymyksiä!

-tiina-

Erilaisiakin juttuja välillä

Miäs kävi taas ulkomaanmatkalla, jolloin toki päästiin tekemään jälleen lumitöitä ihan kiva määrä. Mutta ihan pientä kotijumppaa oli helpompi tehdä aamupalalla kun Tuukka päätti taas nukkua viekkusessa, joten hänen huoneensa oli aamulla käyttökunnossa.
Vähän Rally-tokon oikeanpuolen seuraamisen alkua, eteensiirtymistä ja puolenvaihtoja. Sekä kaukokäskyjä lyhyeltä matkalta plus ilman katsekontaktia.

Päätin myös ottaa rahapussista löyhemmän otteen ja mentiin tutustumaan Hyvänmielen Koirakeskukseen vesijuoksuun, kun ei se uiminen kerran maistu. 
Ja koska kukaan ei tilanteeseen kuollut, ostin toisenkin kerran ja nyt viiden kerran kortin. 
Hyvin se käyttää kinttujaan ja selkeästi on puhki treenin jälkeen! 

Kävin myös avustamassa hallilla kisanomaisissa treeneissä Maria ja oli hauska nähdä eritasoisia koirakoita jännittämässä tällaisessa tilaisuudessa. Ja miettiä (sekä myös kertoa palautetta, vaikkei kukaan pyytänytkään 😁) korjaavia toimintoja, jos virheitä sattui. 
Ja kun oli kyllä ihan mahti järjestely ja kiva pystyä auttamaan!

Vaikka talvi onkin ollut melkoisen arsesta vesikeleineen, olen saanut aikaiseksi muutamat nitkutukset laduille aikaiseksi Peltosten kanssa. 
Sitten kuulin unelmauutisen, että Ruissalon koiraladullekin on tehty pertsaura! 
Sinne siis Taren kanssa katsastamaan tilanne!

Tyyppi oli innoissaan menossa ladulle ja koko matkan porskutti rennosti eri vauhdeissa. 
Ihan superia että tämä unelma on totta ja Haminastakin alkaa muokkautumaan eri toimintojen kautta koirapositiivinen kylä!

Tokossa ollaan taantumavaiheessa.
Halliaikaa ei ole älyttömästi varaa varailla harva se päivä ja kotona on aika olemattomat tilat treenailla. Tehdään silti pientä jumppaa. 
Hallilla keskitytään voittajaluokan liikkeisiin ja vahvistetaan avoimen luokan asioita, että saataisiin parin seuraavan kokeen lopputuloksena se TK2. 

Kokeita on jo katseltu sillä silmällä ja kalenterimerkintöjä tehty jokunen. 

-tiina-

Uusi vuosi, vanhat kujeet

 Niinhän siinä kävi, että yllytyshulluna ilmoittauduin joulun jälkeen tammikuun TOKO-kokeeseen Porvooseen. Sanna ja Redi ilmoittautuivat samaan aamuun EVL-luokkaan. 

Täydellinen koe-eläinpuisto, koska lähdettiin Sannan Fordilla liikkeelle.
Redi Punanuttu oli takapenkillä kevythäkissä ja Tare "Koipeliini" Karvanen takapaksissa. 

Sanna ja Retsa oli heidän luokassaan ensimmäisiä koirakoita. Ryhmäliikkeet meni hienosti, mutta pientä vikalistaa löytyi muista liikkeistä. 

Valitettavasti myös Tare oli ensimmäisenä omassa luokassaan. Ryhmäliikkeet tehtiin kahdessa erässä, joten siinä välissä tuli kyllä liian pitkä odotus hallissa, jossa oli jotain aivan uskomattoman ihanaa hajua. 

Luoksetulo oli nopea, mutta ihan metrin päässä minua vaihtoi taas askellajia ja melko hitaasti tuli perusasentoon. 
Kaukokäskyissä ei katsekaan värähtänyt käskyissä. Paikallaan makasi. 
Liikkeestä seisomisessa jäi hienosti paikalleen, mutta kun ohitin niin kääntyi perään. Ollaan toki tositositosi vähän tätä treenattukaan. 
Kartioiden kierto meni mun mielestä HIENOSTI, kaarroskin oli melkoisen pieni säteinen eikä puolta hallia!
Seuraaminen oli suurilta osin haahuilevaa, mutta peruutus onnistui melko nappiin!
Hyppynouto meni paremmin kuin olisin osannut odottaa, paluumatkalla vaan se vauhti hiipui taas olemattomiin. 
Ruudun lähetys oli siinä missä este oli, joten Tarea häiritsi se esteen siirto pois paikaltaan ja niiden ihmisten liikkuminen siinä lähellä. Myöskin lähetys oli yleisöä kohti. Ja kaiken lisäksi liikkuri oli mitannut lähetyspaikan viisi metriä liian kauas, lähetys oli 20 metrissä eikä 15 ;) Mutta eipä se olisi sinne mennyt eilen siitä huolimatta. Liikaa kaikkea jännittävää oli. 

Lopputulemana 3-tulos pisteillä 201,5 :) 

Mutta kaikenkaikkiaan oli tosi kiva reissu Sannan kanssa. 
Uusia kokeita katsomaan VIRKKUsta!

-tiina-