Sirke Viitasen koulutus KPH:n kentällä 6.7.2024

Koska opetteleminen on aloitettava jostain, päätin oikealla puolella seuraamiseen ja niihin kaikenmaailman kukkaiskäännöksiin pyytää neuvoa paremmalta.

Olin Karjalan Palveluskoiraharrastajille vinkannut Sirkeä kouluttajaksi, mutta pelkän rallytokon lisäksi mahdollistivat myös PK-tottiksen ja TOKOn siihen. 

Kolme tuli ralliin, lopuista osa TOKOon ja osa vain opettelemaan yhteisiä säveliä koiransa kanssa.

Oikealla seuraaminen opetellaan siis samalla tavalla kuin vasenkin, mutta käännöksiin pitää taas kiinnittää todella paljon huomiota.  Oikealle kääntymisessä Sirke kääntää vähän opetusvaiheessa koiran päätä oikealle lapaa kohti ja jätättää koiraa taakse. 

Mun pitäisi kyllä keksiä siihen seuruuseen se sana. Ja ehkä myös tuohon käännökseen joku etukäteisvinkkisana tms.

Milla otti muutaman kuvan ja Susanna videoita, ehkä jaksan työstää juutuubiin setin niistä..

Kukkaiskäännöksissä Sirke opettaa koiralle ensin napakan käskyn IN tai OUT, riippuen mihin suuntaan koira verrattuna sinuun kääntyy. 

Tarella on kokoisekseen hyvä kropan käyttö, mutta kyllä mä sanon, että oon ihan pissassa niiden kääntymisien kanssa etenkin kun mukana on se oikealla seuraaminen. 

Monelle koiralle alettiin opettamaan TOKOa varten eteenkatsomista ja sitä olenkin tehnyt tässä kotosalla muutaman kerran.

Myös opetellaan uutta käsiliikettä kaukokäskyihin, joka tuntuisi kyllä Tarelle luontevammalta nousuvinkiltä.
Jo Oililta saama vinkki kaukokäskyjen yllätyksellisyyteen tuli tuollakin esiin ja se on ollut kotona käytössä. Joskus siis pääsee palkalle jo kaukokäskyvinkkisanasta ja joskus tulee istuminen tai kiepautus tai peruutus tms. Alkuun voi tekniikka kuulemma kärsiä tästä, mutta tulee erilainen into tehdä kun ei koskaan tiedä mitä ohjaajan suusta tulee. Meillä ei voi enää huonontua kyllä. 

Tykkäsin taas kerran koulutuksesta ja onhan noissa kiva käydä, etenkin jos sattuu muu porukka olemaan mahtavaa!

-tiina-

TOKO SM 2024 Laukaalla

Perjantaina lähdettiin liikkeelle ennen työpäivän loppumista, että ehdittäisiin Jyväskylään neljäksi. Jouni oli sopinut sinne toimistolle yhden työntekijän kanssa tapaamisen. 
Matkalla tiputettiin Tuukka Vanhalle Kelolle, mistä isäni ja hänen vaimonsa noukkivat muksun mökille. 

Matkalla pysähdyttiin Karoliinan Kahvimyllyllä. Ulkokuori petti ja sisällä olikin vallan hassu fiilis. Paluu 50-luvulle ja naisten WC-tiloissa vanhaa mainosta (miesten vessassa sarjakuvia) seinillä.

Tapaamisen aikana käytiin Taren kanssa kävelyllä.

Majoitus oli varattu hotelli Versosta kävelykadun varrelta.

Illalla käytiin vielä syömässä samaisessa hotellissa ja kävelyllä Taren kanssa.

kaksi alkupalaa jaettavaksi: Friteerattua Scampia ja Burratajuustoa.

Minulle pääruoaksi paahdettua vuohenjuustoa

Jounille grillattu härän entrecôte

Harjun ollessa lähellä, siellä tuli kävelyt suoritettua. 

Lauantaiaamuna ennenaikaisesti aamiaiselle ja siitä puoli kahdeksan maissa kisapaikalle. 
Tytöt oli käyneet perjantaina kasaamassa telttoja ja löydettiinkin ne melko helposti. 

Aamulla oli eläinlääkärintarkastukset ja siitä päästiin odottamaan omia vuorojamme. Hassusti oli kaikille joukkuelaisille sattunut loppupään numerot, joten odottamista olikin.

Me päästiin kehään neljän maissa. Arvasin, että vaikka Tare olikin melko rennon oloinen, on se todella väsynyt eikä odotukset siksi ollut aivan huipussaan. 

Ensimmäisessä kehässä oli kierto, seuruu, kaukot ja ruutu. Älyttömän pieni kehä, ruutuun lähetyspaikan takana oli ehkä metri tilaa. Ei paljon etukäteismerkkauksia mahtunu tekemään. 
Kiertoon lähettämiseen tartti kaksi käskyä, oli ensimmäisen aikana ihan unessa. 
Seuraaminen meni muuten ihan ok, mutta just kun tuli juoksuunlähtö tuli naapurikehässä luoksetulohuuto, meinas lakkenoidi lähteä mutta pysyi.
Kaukot nollautui jo siinä kun ei meinannu mennä ollenkaan maahan. 
Ruutuunlähetyksessä lähti minne sattuu ja lopuksi ei irronnut ollenkaan. 

Toisessa kehässä oli luoksetulo, liikkeestä istumaan jääminen ja esteen yli noutaminen. 
No luoksetulossa ei taas mennyt maahan, nollautui jo siinä. 
Liikkeestä jäi hienosti seisomaan, kun seurasikin melko kaukana käskykohdassa.
Hyppynoudossa kapula lensi taas enemmän vasemmalle ja kiersi menon palasi hypäten. 

Siitä ostin kaksi todistusaineistoa.

Kokemuksia kerrytettiin.
EHKÄ olisi ollut parempi meno, jos olisi ollut enemmän autossa eikä teltoilla. Mistä sitä tietää. 

Mutta oma joukkue kepoineen oli mahtavaa seuraa koko päivän. 

Pari kertaa tuli paha mieli koiran vuoksi, kun ohjaajalla oli niin kova kilpailuvietti ja koira oli jo aivan stressissä kun ei tiennyt mikä kelpaisi sille omalle ihmiselle. 
Ja jonkun verran oli hihna-aggressiivista käytöstä koirilla, jota sitten ei välttämättä ihan niin  eettisesti kyllä ohjaajan puolelta hoidettu. Kun on yleinen ja avoin kilpailu, niin silloin järjettömän paljon tarkemmin pitäisi miettiä että otetaanko niistä poskivilloista kiinni vai ei. 
Plus toivon, että vaikka tilanteen molemmat osapuolet sanoivat, ettei tartte lappusia täytellä, niin ne olisi silti tehty. Yksilösuorituksen jälkeen oli yksi AVO-luokan koira vetänyt itsensä pannasta ja mennyt toisen koiran päälle purren.
Aggressiivinen koira on aggressiivinen ja ansaitsee kilpailukieltoa. On sitten senkin koiran ohjaajalla aikaa niin tutkituttaa oma koiransa jos sillä vaikka on kipuja, kouluttaa lisää tms. 

Kennelliiton ohjeissakin lukee:

"Tämä ohje koskee kaikkia kokeita, kilpailuja, näyttelyitä, tarkastuksia, testejä ja muita Kennelliiton alaisia

tapahtumia. Kennelliiton alaiset tapahtumat järjestetään Kennelliiton sääntöjen ja ohjeiden mukaisesti ja

niiden järjestämisestä tehdään Kennelliitolle ilmoitus.

Koiran käyttäytymisestä tehtävän ilmoituksen tarkoituksena on, että vihaisesti käyttäytyvän koiran osallistuminen voidaan kieltää tapahtumien turvallisuuden varmistamiseksi.

Toiminta ja seuraukset tapahtumissa

Kennelliitolle tehdään aina ilmoitus, kun koira suljetaan tapahtumasta, sen osallistuminen keskeytetään tai sen tulos hylätään vihaisen käyttäytymisen vuoksi.

Mikäli koira on saanut käyttäytymisen vuoksi hylätyn/suljetun, niin tulosta ei poisteta. Muut koiran kyseisessä tapahtumassa aiemmin saamat tulokset voidaan tapauskohtaisen harkinnan perusteella poistaa.

Toissijaisesti ilmoituksen tekee kokeen vastaava ylituomari/koetoimitsija, näyttelyn ulkomuototuomari/kehätoimitsija, näyttelyohjaaja, koe- tai näyttelytoimikunnan jäsen, tapahtuman eläinlääkäri tai muun tapahtuman järjestäjän edustaja. "

Vaikka uskonkin, että kyseisen koiran ohjaajaa/omistajaa tilanne ketuttaa ja tulevaisuudessa tekee asian eteen töitä, niin silti se ilmoitus kuuluisi tehdä. Hyökätyn koiran ohjaaja saattaa kysyttäessä olla vielä vähän shokissa tms. Ja jos on pitkäkarvainen rotu (kyseessä oli), ei ne haavat tms .ruhjeet välttämättä heti näy. 

Kuulemma tänä vuonna oli harvinaista herkkua, että lähtölistat julkaistiin etukäteen. 
Aiempina vuosina ei ole melkein kisakirjettäkään tullut vaan ilmoitus, että paikalle kello 7.15 sitten katsellaan. 
Nyt paikanpäällä oli melko huonoa ilmoittamista/kuuluttamista järjestäjän taholta, kun ajattelee, että kehät oli ainakin 1,5 tuntia myöhässä jo alkumetreillä. 

Kisapaikalta lähdettiin ennen kuin palkintoja alettiin jakamaan. Yksi kävi kysymässä, että odottaako kilpailukirjat siellä huomiseen, jos nyt vaan lähdetään. Kello oli kuitenkin jo kuusi illalla ja vielä AVO-kehä pyöri. 

Kuoharipullon ja suihkun jälkeen suunnattiin syömään Eloon terassille nauttimaan vähän viileämmästä ilmasta.

Jaettiin alkupalana Ceviche

Pääruoasta ei kyllä ehtinyt kuvaa ottaa, alkupala teki niin hyvän vaikutuksen, että käytiin scampipastan kimppuun enempää miettimättä. 
Suositus tälle paikalle!

Kiva reissu!
Kotimatkalla napattiin lapsonen vielä kyytiin. 

Illalla kotikylillä iltalenkin korvikkeena käveltiin kaupungille testaamaan uutta terassilistaa vanhan seurahuoneen uudistetuissa tiloissa. Ruoka oli ihan hyvää, ollaan huonompaakin terassiruokaa maisteltu. Pitää käydä kokeilemassa muitakin ruokia siinä ja eritoten mennä myöhemmin avautuvaan ala carte-ravintolaan. 

Nyt jätetään kisaaminen vähemmälle ja keskitytään oikeasti niihin voittajaluokan liikkeisiin niin TOKOssa kuin rallytokossakin.
Ensi lauantaina käyn Viitasen Sirkeltä kysymässä neuvoa siihen oikealla puolella seuraamiseen, toivottavasti paikalla olisi sellaisia tyyppejä, jotka voisi pitää silmällä tulevaisuudessa sitä edistymisen meininkiä. 

-tiina-
 

Luulin että otettaisi rennosti mutta ei..

Tosiaan Eurooppa-turneen jälkeen ajattelin, että kun perun kesäksi vakkaritreenit elämä olisi vaan vaaleanpunaista höttöä ja sateenkaarta rentoiluineen. No ei oo ollu 😄. 

Kalenteriin mahdutin viideksi keskiviikoksi Haminan seudun seurakoirakerhon järkkäämän kehonhuoltokurssin, jossa aiheina 

• koiran liikkeet ja liikkuvuus
• Anatomia ja hieronta
• kehonhuolto
• Liikuttavien lihasten vahvistaminen
• Tukilihasten vahvistaminen

Järjettömän kiva kurssi. Viisi koirakkoa mahtuu pienehköön halliin kivasti samaan aikaan tekemään ja saamaan vinkkejä. 
Toissa viikolla Tarella oli vatsa rivakalla, joten nappasin varakoirakon kyytiin saatesanoilla: " Olet kyllä enemmän kuin vähän kieroutunut ja varmaan myös itsetuhoinen".  Wapun kanssa kuitenkin selviydyttiin hienosti.
Ja sitten toissapäivänä Tare pääsi jumppaamaan liian pitkästä aikaa ja nautti koko sydämestään 💗

Yksi kerta on vielä jäljellä ja vähän pyydeltiin jatkoa jonkinlaisella rytmillä. 

Tiistaina 4.4 oli Huotarin Oilin koulutus Ruissalossa. Päätin ottaa härkää sarvista ja yrittää keksiä jotain onnettomalle kaukokäskymenolle. Saatiinkin vinkiksi yhdistellä siihen treeneissä myös temppuja. Alkuun saattaa sakata tekniikka vähän, mutta todennäköisesti tulevaisuudessa Tarekin voisi jänskättää että mikähän käsky sieltä tuleekaan eikä olisi fiilis, tää on niin tätä..

Osallistuttiin samaisen viikon torstaina Haminan seurakoirakerhon porukan järkkäämiin tokon kehätreeneihin. Kolmessa vierekkäisessä kehässä tapahtui samanaikaisesti, kahdessa kehässä oli samanluokan yksilöliikkeitä ja kolmannessa jonkun luokan ryhmäliikkeet. 
Huomasi, ettei olla ulkona taas treenailtu ja Tare haikaili Sinnin perään jonkin verran. Mutta muutamat liikkeet meni ihan huipusti! Kaukot jätettiin suosiolla väliin, että niitä vain jumppaillaan omineen tässä. 

Miäs osti myös lippuset Metallican keikalle perjantaille 6.6.
Isot odotukset oli meikäläisellä, mutta vähän jäi pettymyksen puolelle fiilikset. 

Tuukallakin koulu loppui alkukuusta. Järkyttävän kiva todistus, keskiarvo hipoo ysiä ja sai kunniakirjankin ahkerasta panostuksesta opiskeluun. 
Voi että kuinka vanhemmat oli yllättyneitä ja ylpeitä!

Kävin tuossa myös tekemässä ystäville yhdet janatreenit metsään ja pienet ohitustreenit muutaman koirakon voimin. Tarea kun ei muiden huutamisetkaan haittaa ja se ei yhdessä kävellessä muihin kiinnitä huomiota.

Näillä jatketaan. 
Ensi viikolla kiire viikko ennen juhannusta ja sen jälkeen onkin kisaviikonloppu!

-tiina-

Kohta kuukausi kotona ja uutta retkeä (viikonlopun mittaista) pukkaa

 Ensimmäisellä kotiviikolla ei ehtinyt laakereilla lepäämään, kun oli paljon lupailtu.

Rotweilereiden mätsäreihin lupauduin kehäsihteeriksi. Samperin kylmä tuuli sattui sille päivälle, mutta muuten meno oli kivaa. Harvinaisesti en tainnyt yhtään tyhmää koirankäsittelyä nähdä ja pikkukoirien kehässäkin pöydälle nostot ja siltä laskut tehtiin hyvällä tekniikalla. 

Olin ennen reissua lupautunut neuvomaan yhtä kaveria MEJÄn saloihin ja käytiin yksi aamupäivä tekasemassa jäljet Pyhällön metsiin, heillä kaksi koiraa ja mulla Tare. Ensikertalaisille lyhyehköt jäljet yhdellä kulmalla, että nähdään miten reagoivat jälkiin ylipäätänsä. Illalla ajeltiin jäljet pois. 

Heidän dreeveri ja mäykky oli kyllä tosi hienoja tekijöitä, nenänkäyttö aivan luonnollista ja tehokasta. 

Koetoimitsijana oleminen Kaakon käyttökoirien PEKO-T kokeessa oli sellainen mitä odotin ja kyllä se olikin taas kivaa. Harmittavasti toinen omista koirakoista ei saanut tulosta, joten taas jäi valioituminen odottamaan hetkeään. Mutta muuten meni tosi kivasti, porukka reippaasti kyseli tuomarilta erinäisiä asioita kokeeseen ja koulutukseen liittyen. 
 

Heli ja Wimma hallintaosuudessa

Oltiin myös viimein saatu kalentereihin mahtumaan illanviettoa ystävien kanssa. Alkupalat teki Make ja Johanna, me tehtiin pääruoka ja Paula jälkkärin. Sitten juotiin viiniä, ruoan kanssa ja ilman. 

aamupäivästä käytiin katselemassa autoja kaksisteen

Maken sushit

Johannan thai-salaatti

raparperi-hernerisotto kampasimpukoilla

Paulan pannacotta

Seuraavan päivänä illalla ajelua metsäkylään leikkimään MEJÄ-tuomaria ihanalle Rollelle, kun hänen perässään ei ole vielä ikinä kukaan kävellyt kun oli työssä. Työmoodissa ei muut ihmiset haittaa, mutta muuten kyllä vähän huudatti.

Käytin Taren myös Katjalla hieronnassa ja Aleksilla osteopatiassa. 
Katjaa oli ollut selkeästi ikävä, koska kiireesti kävi pissalla peruspaikassa ja sisällä juoksi hoitohuoneeseen ja kävi lattialle heti maate. 
Lihakset oli aivan tiiliskivenä vasemmalta puolelta ja oli vielä vähän juntturassa kun Aleksille mentiin. Mutta mitään hälyttävää ei ollut, joten näillä mennään.

Ulkoiltu ollaan ehkä normaaliakin enemmän, kuntokuuri ei tee kummallekaan meistä huonoa. Valitettavasti vaan on punkit, mäkäräiset ja hyttysetkin heränneet kesäfiiliksille ja aivan kiusaksi asti. 

Haminan yrittäjien retkellä Portimon poluilla

Yhdelle aamulenkille saatiin yllätysseuraakin!

Haminan Seudun Seurakoirakerho järkkäsi viiden kerran kehonhuoltokurssin, jolle Taren kanssa ilmoittauduttiin. Aiheet kuulosti sen verran mielenkiintoisille ja toisena ajatuksena oli, että jos sillä nousisi treenimotivaatio taas nousuun.. 
Ensimmäinen kerta oli ainakin TOSI kiva, tsekkailtiin vähän liikkeitä ja askellusta ennen ja jälkeen junpan.. Videota odotellessa.. Selkeästi muutama meille tuntematon koiranohjaaja vähän jänskätti Tarea, mutta taisvat rentoutua kun oltiin tunti samaan aikaan hallissa. 

Ja se reissu.
No kun kerran ihan soitettiin ja pyydettiin, niin lupauduin HSSK:n TOKO-joukkueeseen SM-kisoihin Laukaalle kesäkuun lopulla. Majoitutaan Jyväskylässä Verso-hotellissa. 
Meillähän olisi samaan aikaan Helsingissä Tuomarinkartanolla erkkarit, mutta ehkä tää on enemmän meidän juttu. 

Semmoisia tehtyjä juttuja ja tulevaisuuden suunnitelmia.

-tiina-

Kotimatkalta

Kotimatkalle lähdimme maanantaina 29.4 kun oltiin saatu aamupalat syötyä ja tavarat pakattua.

Ensimmäinen päivä menikin alppien upeissa maisemissa kruisaillessa.
Itsekin pääsin ajelemaan Italian, Itävallan ja Saksan moottoriteillä. 

Majoitus oli varattu piskuisesta kylästä Saksan puolella, Vohrburg an der Donau. 
Vaikka tiesin, että "keskusta" on täynnä vanhoja rakennuksia, niin silti ne pääsi yllättämään väreillään, muodoillaan ja tyyliltään.

Junasilta matkan varrelta

Portti "keskustaan"

aamulenkki Tonavan rannalla

Seuraavana päivänä siirtyminen Dresdeniin, jossa majoitus vanhan kaupungin reunalla, INNSiDE by Meliá Dresden hotlassa. Parkkis oli maanalla, maksimikorkeus autolle 190 cm ja mersu vielä mahtui sinne. Mutta hallissa olikin hissiparkkikset ja mulla oikein vatsanpohjassa väänsi kun Jouni ajoi auton sinne alahyllylle.

Dresden oli UPEA kaupunki, jossa riittäisi tutkittavaa useammaksi päiväksi. Nyt vain ääretön yht'äkkinen helle (+28 astetta) ja koira mukana vähän rajoitti menemistä. 
Eli bucketlistalle vaan sekin.

Dresdenistä ajeltiin järjettömässä tuulessa Tanskan rajalle Flensburgiin. Kiva kaupunki meren rannalla ja siellä oli vapunpäivän juhla menossa.

Flensburgista Ruotsiin ja Jönköpingiin Vätternin rannalle. 
Tanskan sillathan oli upeat (ja pelottavat), vaikka samanlainen tuuli haittasi ajonautintoa kuin edellisenäkin ajopäivänä. 

vanhan tulitikkutehtaan alueelle tullut kauppakatu

Jönköpingistä oli koko päivä aikaa ajella Tukholman ohi Kapelskäriin, mistä lähtisi iltalaiva kohti Naantalia. Ystävät olikin vihjannut vanhasta rauniosta matkalla, oli käymisen arvoinen!

Jouni etsi vielä luontopolun meille käytäväksi. Oli todella kehuttu, eikä suotta! 

Illalla viimein laivaan, Finnlinesin uusille botskeille.
Olin varannut isomman koirahytin, että mahdutaan paremmin nukkumaan ja kuten näkyy, tilaa oli! Illalla käytiin syömässä hävyttömän hintainen ruoka ja nukkumaan. Aamulla aikainen herätys ja aamupala ennen poistumista laivasta. 

Laiva oli siisti, mutta koska koirien vessa-alueella olikin hiekan sijasta muovimattoa, ei Tare siinä pystynyt mitään tekemään. 
Ensimmäiselle luontopolulle aamuvessaan siis, eikä oltu ainoa koiraporukka joka siihen stoppasi. 
Siitä melkein yhdellä ajolla suoraan kotiin. 

Melkoinen reissu ja vaikkei aikaeroa ollutkaan kuin nimeksi, niin jetlagista on kärsitty. 

10 maata läpi. Muutama uusi tuli minulle ja Jounillekin käytäväksi (läpiajorangaistus).
Yhden kerran katsottiin rajalla kaikkien paprut, kerran vain kuskin. Kerran ehdittiin jo ajella melko matkan seuraavassa maassa kun viranomaiset kiilasi eteen pysäyttääkseen ja silloin piti aukaista paksikin. 

Koirapositiivisuudesta on täällä perähikiällä paljon oppimista.
Toki nyt käytiin kierroksella kotikylillä enkä edes kysynyt saako koiran kanssa mennä terdelle. Ei kukaan poiskaan häätänyt. Yhdessä kannettiin elukalle vesikippo tarjolle. 
Ei kaikkialle pidäkään päästä, mutta silti. Olisihan se reissaaminen helpompaa täälläkin kun koirat saisi edes terassille tulla mukaan kun muut syö..

Tare kävi yleensä aina nukkumaan pöydän alle tai sen läheisyyteen ja parhaimmillaan kuorsaus kuului naapuripöytiin asti. Ei haitannut ravintoloita valkoiset pöytäliinat eikä mitkään vaan sisään suorastaan vedettiin syömään. 

Kokemisen arvoinen matka oli. 
Melkein voisi lähteä turistiksi ensi vuoden FMBB-kisoihin Portugaliin. Voisi keskittyä kisoihin erilailla, olisi monta lajia tsekattavana "pienellä" alueella. 

Vähän on hajonnut ajatukset tulevaisuudesta harrastusmaailmassa. 
Onneksi kuitenkin on jo lupauksia tullut täksi vuodeksi tehty, joten ehkä se treenimotivaatio taas päätänsä nostaa uudelleen. 

-tiina-