sunnuntai 20. toukokuuta 2018

Ennen koetaukoa TOKO

Olin ilmoittanut Oton toukokuun TOKO-kokeeseen Kotkaan. Ajatuksella, että tämän jälkeen pidämme taukoa ja harjoitellaan kuntoon se kaukokäsky. Ja tämähän toteutuu! 


Aamulla ennen kokeeseen lähtemistä käytiin koko perheen voimin rokotusbussissa hakemassa ensimmäiset pistot puutiaisaivokuumetta vastaan. Seuraavat tulee kesäkuussa ja kolmas siitä vuoden päästä. 
Mietintään meni myös Tuukalle hepatiitti A+B-rokotus. 

Harmitti, kun olin perjantaina saanut sähköpostin, jossa kerrottiin että kokeesta oli yksi voittajaluokan koira peruuttanut tulonsa eli koe olisi puoli tuntia etuajassa avoimen ja alokasluokan suhteen. Paikalla oltiin ajoissa, muttei alokasluokka yhtään sen aikaisemmin alkanut. Plus että koiria olikin yhdeksän sijaan kymmenen ja paikkamakuut jaettiin kolmeen settiin!



Otolla meni paikkamakuu aika kivasti. Taas otti kooman liikkurin puhuessa ja annoin kaksi käskyä maahan menemiseen. Tuomari sanoi, että toinen tuli turhaan, Otto oli ehtinyt alkamaan toteuttaa liikettä jo. Pitkin liikettä ihmisiä juoksi/käveli hallin vierustaa sepelillä ja äänet kuului sisälle. Vähän aiheutti läppiksessä huolta. Mutta ei noussut ennen käskyä ylös!

Noutoesineenpidossa otti kapulan löysästi ja pitikin hyvin hentoisesti. 

Luoksetulossa jäi paikalleen hienosti. Tuli luokse ja takakautta sivulle. 

Voi luoja tätä seuraamista! Varsinainen laama! Koko seuraaminen oli niiiin ilmavaa ja väljää ettei tosikaan.. Huh huh. 

Liikkeestä maahanmenossa olin kuulemma taas kääntöpisteessä kun Oton kyynärät vasta osui maahan. Mutta meni siis itse ensimmäisestä käskystä sinne.. 

Estehyppy onnistui perinteisesti. Jäi istumaan, odotti käskyä hyppyyn ja tuli perusasentoon. 

Kaukokäskyissä katsoi minua muttei toteuttanut mitään liikettä. Kuten aiemminkin. 


Kaikesta huolimatta, saatiin kolmostulos. 
Tuomari oli tiukka pisteissään, turhaan ei kymppejä eikä ysejä tullut. Kaikki pisteet oli ansaittava. Kehui kuinka jaksan kaikesta huolimatta olla koko kokeen ajan iloinen ja kannustava koiralle. 

Kokeen jälkeen mentiin tutustumaan Haminan uuteen ja uudelleen avattuun pursiseuraan Loistoon. Kilipukilla vetten yli ja syömään. 




Ruoka oli hyvää ja paikka varsin siisti. Suosittelen. Ja ehkä ehditään mennä joskus toistekin.

Sunnuntaina oli mahtava keli heti aamusta ja kävin poikien kanssa aamulenkillä kuntoradalla vitosen lenkillä. Osittain on kyllä hurjassa kunnossa se lenkki, kun varusveijarit on ajelleet isoilla laitteilla yhdellä pätkällä joka on muutenkin aina pehmeää ja märkää. 



Aamupalan jälkeen ajelin Taimitarha Tepposelle tuhlaamaan tiliä. Ostin kesäkukkia, kesäkurpitsaa, kurkkua, chiliä ja thaibasilikaa. Sekä amppelimansikan. 



Ehdittiin vielä biitsille Tuukan kanssa ennen lounasta. Sitten olikin vielä edessä Tuukalla kaverisynttärit ja minäkin kävin ystäväni 40-vuotispäivillä joita ei lauantaina 19. päivä juhlittu. 


Järki- ja tottistreenit jatkuu. 
Osa ajasta menee myös Suomen Noutajakoirajärjestön PK-mestiksien järjestämiseenkin. Innolla odotan näkeväni mahtavia suorituksia! Siinä onkin ehkä tämän vuoden panokseni kokeissa, ellei nyt syksyllä jotain keksitä. 

-tiina-

lauantai 12. toukokuuta 2018

Viimeinkin muutakin kuin TOKOa!

Lopultakin minulla heräsi treenimotivaatio muuhunkin kuin TOKOon. 

Ollaan järkiryhmän kanssa käyty kaksissa treeneissä. 
Ensin vähän herättelemässä tiimiä ruokosuon mäellä, jokaiselle vähän omanlaistaan menoa. Oli perusjälkeä, asfalttijälkeä, makkispekkisjälkeä ja TOKOa. 
Samalla viikolla käytiin myös metsässä järkeilemässä. Tein molemmille pojille jäljet kuudella kepillä. Kuisma meni varmaan tapaansa, hyvin ilmaisi kepit vaikka olinkin jekkuja tehnyt matkalle 😆 Ottokin ilmaisi KAIKKI kuusi keppiä, enkä edes hiljentänyt menoa! Eikä hönkäkään ollut liian kova vaan suhteellisen rauhallisesti puksutti. 










Helatorstaina mentiin Oton kanssa Hurukselaan vähän treenaamaan riistalla. Pitkästä aikaa. Ja kyllä nyt jäi äärimmäisen hyvä mieli!

Alkuun vesityötä. 
Sorsa ei ollut ehtinyt sulaa, mutta ei annettu sen haitata. Riistana vedessä siis jäinen sorsa ja telkkä. 
Koska halusin kuvata työskentelyä, eikä meitä ollut kuin kaksi, niin jätin Oton istumaan lähemmäs rantaa ja menin itse kauemmas. 
Mari heitti linnun, odotin hetken ja lähetin sieltä kauempaa. 
Todella hyvin malttoi odottaa käskyä, peppu ei noussut yhtään. Nopea veteenmeno ja uinti linnulle, saalis suuhun ja rantaan. KAIKKI LINNUT KÄTEEN ASTI ja sitten vasta ravistaminen! MIELETÖNTÄ! 
Ja ensimmäisen kerran jälkeen ei tarvinnut kuin sanoa että odota, niin Otto kävi samoille sijoilleen istumaan rantaan. 







Toisena liikkeenä ajattelin että treenattaisiin markkeerauksia. Niitä on itsekseen melko mahdotonta treenata kunnon etäisyyksillä. Riistaksi valittiin fasaanitäti ja sorsa. 
Mentiin pellolle ja Mari meni lintujen kanssa pellon laitaan. 
Ensin kokeiltiin yhdellä markkeerauksella, että miten lähtee läppiksellä viiramaan vauhti. Mutta eikö mitä. Sairaan nopea meno linnulle, jarruttaessa lintu suuhun ja sutien takaisin.  Fasaanin kanssa juoksi ohitse, mutta palasi luokse. Sen kanssa myös joutui ihan käskemään että suu aukesi. Muttei purrut siis rikki, olisi vaan halunnut pitää suussaan. 
Kaksoismarkkeerauksissa pysyi tosi nätisti paikallaan peppu maassa molempien heittojen ajan ja hienosti nouti molemmat vuorollaan eikä edes ajatellut vaihtavansa. Eikä haitannut vaikka heitettiin ojan ylitte mettän puolelle. 💗 IHANA 💗









Kyllä näiden jälkeen jaksaa! 
Maanantaina menen Kaakon Noutajien taipparitreeneihin viskomaan lintuja veteen ja samalla reissulla saan treenattua Ottoa. 
Tiistaina onkin Haminan Teinisirkuksen kevätesitys, jossa Tuukka esiintyy. 
Lauantaina on seuraavat TOKO-kokeet Kotkassa. Sitten pidetään niistä kyllä oikeasti taukoa. 

Mutta kevät on viimein tullut tänne! 

-tiina-