Niin se elämä rullaa eteenpäin ja minäkin vaihdoin vuosikymmeniä ikäni puolesta.
Ihanat ystävät, Johanna ja Teemu, olivat synttäriyllätyksen järjestäneet ja saaneet Jounin avustamaan.
Matsun laavulle oli lettukestit pistetty pystyyn ja sen jälkeen käytiin vielä vähän kipsuttelemassa yhdessä. Ihan parasta 💓
Tiistaina oikeana synttäripäivänä käytiinkin tutustumassa Kotkassa keisarillisen kalastusmajan ympäristöön ja evästämässä Eevan ja Heimon kanssa. Oli vallan ihanaa sekin.
Vappuna piti olla ISOHKOT synttärijuhlat, mutta skörönän vuoksi siirsin ne nyt toukokuun loppuun. Paula tuli kuitenkin juhlimaan meidän kanssa ja oli aivan äärettömän ihanaa jutella ja vain olla.
Ollaan käyty ulkoilemassa erilaisissa paikoissa koko perheen voimin.
Ensimmäiset kuvat kun käytiin Jounin ja koirien kanssa keskenään Vitikkavuorella. Ihan hauska ja kokemuksellinen retki. Onneksi vasta jälkikäteen luin, että siellä on juurikään nähty kontio lenkillä..
Äitienpäiväviikonloppuna käytiin Myllykylässä Sahakoskella ja Horessootin luontopolulla.
Äitienpäivänä lapsi sai houkuteltua meidät Kotkaan Katariinaan. Pojat oli scoottailemassa ja minä kävin vähän koirien kanssa kävelemässä.
Ollaan myös Stugen kanssa vähän pyöräilty ja minäkin kokeilin sitä ihan ittekseen.
Enemmän pitäisi tätäkin lajia alkaa tekemään.
Jonkun verran olen myös käynyt vetovaljaslenkeillä koirien kanssa, kävelysauvoilla ja ilman. Kuntoa pitäisi saada kyllä paremmaksi.
NoseWork-treenit alkoivat viime viikolla.
Tare oli ihan luonnonlapsi siinä. Hauskasti koirista huomasi, jos eivät olleet tottuneet yhtään nenätyöskentelyyn. Ehkä mä siitä opin tykkäämään.
Uutena lajinahan meillä on myös MEJÄ. Liityin paluumuuttajana takaisin Kaakon Noutajakoirayhdistykseen ja menin MEJÄ-toimikuntaan heilahtaen.
Ensimmäinen koe on jo sunnuntaina.
Ystävä on metsästysseuran puheenjohtaja ja olen saanut käyttööni maastoja tuosta ihan läheltä. Jokunen harjoitusjälki on tullut tehtyä tässä ja omasta mielestä olen saanut aikaiseksi paljon hyvää. Yhdet laukauksensietotreenitkin on tullut tehtyä. Laukauksia en uskonut tyypin pelkäävän, mutta uskoin sen puuhun yksinjäämisen olevan se haaste.. Ei ollu moksiskaan.
Vaihdoin Tarelle myös lajiin Oton vanhat jälkivaljaat, isot on saappaat täytettävänä tyypillä.
Siilit ovat palanneet Tallinmäelle. Yksi aamu lenkillelähteissäni oli roskiksen luona peräti kolme siltsua ihmettelemässä maailmanmenoa. Ja siitä muutama päivä eteenpäin, niin Pyhtään lintuhoitolalta tuli yhteydenotto, että meidän kaksi sinne viemää siiliä voisivat palautua jo kotiin.
Säännöllisesti olen tässä kevättalvella pitänyt kutsuvierasravintolaa erilaisin menu-vaihtoehdoin. Kun ei kerran ravintoloihin oikein pääse, niin tulkoot tänne syömään. On kelvannut vieraille tehdyt hutut.
Semmoisia.
Jännän äärellä ollaan.
-tiina-