Wau mikä viikko!

 Siis aivan paras viikko ollut kyllä. 
Alkoi hienosti sillä Oton sydänultralla, jatkuen kivoilla omilla nyrkkeilytreeneillä keskiviikkona ja loppuviikko olikin sitten tykitystä!

Torstaina oli Karjalan Palveluskoiraharrastajien vuosikokous Amiraalissa, jonne olin päättänyt osallistua. 
Olin laittanut Taren koetulokset sähköpostilla osallistuen vuoden koirakkokilpailuihin, ajatellen että onpahan laitettu mutta on siellä taitavampia/pidemmällä oleviakin koirakoita.
On tai ei, niin ei he hakemuksia olleet laittanut. 
Näin ollen Tare sai pokaalisaaliiksi

KPH 2022 Toko-koira

KPH 2022 Rally-Toko-koira

KPH Tulokas palkinnot

Tulokas-palkinto oli kyllä kiva saada, tehtiinhän me viime vuonna kyllä tosi paljon! 

Perjantaina käytiin Marin treeneissä.
Alkuun paikkamakuu, jonne osallistui myös Taren rakas tyttis Sinni. Sain ajatukset pois tyttölöisistä ja tein ajallisesti lyhkäsen version VOI-paikkamakuusta eli menin piiloon. 
Omalla vuorolla tehtiin vietinnostoja ja hallille-tulo treenejä, että saataisiin tämä laskukierre katkaistua ja uskotettua Karvaselle, että kannattaa/pitää olla alusta asti mukana. Loppuu yksi lähetys ruutuun targetille ja yksi namppatreeni. Kerrankin osasin lopettaa kun kerran ekalla meni NIIIN upeasti sinne ruudun keskelle. 
Hyvänmielen treenit.

Lauantaina oli varattu paikka Porvoonseudun Koiraharrastajat ry:n Rally-toko-kisoihin. Kimppakyydillä Jennin ja Sinnin kanssa mentiin. 
Rata oli kyllä sellainen pyöritysten kammio ettei mitään tolkkua!

Mutta sinänsä kiva, että liikkeessä piti pysyä. 
Jenni ja Sinni oli ensimmäisenä koirakkona ja me siellä häntäpäässä. Hyvin ehdittiin vaihdella koiria ja kuvata toistemme suoritukset. 
Ilmoittautumisen jälkeen käytin Tarea vähän kävelyllä nollaamassa ajomatkaa. 
Sitten rauhallisesti rataantutustuminen ja katselemaan muiden suorituksia. 
Taren kanssa meillä oli vuoronumero 58 ja menin hakemaan sitä autosta kun koirakko 56 meni sisälle kehään. Turhaan liian aikaisin tuoda. 

Pieni nostatus (ilman haukkua) odotuskarsinassa ja siten kehään. Minä tein kakkosliikkeessä virheen, mutta meni jotenkin omat aivot ihan juntturaan, joten -10 pistettä. Yhden kyltin uusin, nro 11, kun Tare kävikin heti istumaan eikä jäänyt seisomaan. Sittenhän se menikin ihan hyvin. Joitain kylttejä Tare kävi nuuskimassa. 

Todella tyytyväinen, lopputulemana 84 pistettä ja RTK1 koulutustunnus. 

Näin ollen seuraava koe onkin jo AVO-luokan koe, jossa päästään tosta hihnaperkeleestä eroon!

Matkaseuralainen Sinni ja Jenni voittikin koko ALO-luokan upeilla 97 pisteellä, vaikka kuulemma radalla oli kaikki liikkeet jotka on heille vaikeita 😂

-tiina-

Oton sydänkontrolli

Otolla alkoi sydänlääkkeiden resepti loppumaan, joten kontrolliaika oli varattava. 

Otto oli saanut viikonloppuna hoidossa ollessaan jonkinlaisen pienoisen kohtauksen, joka oli pelästyttänyt hoitohenkilökunnan pienoisesti. Oli jäänyt vaan jumittamaan paikalleen ja takapää oli alkanut valua alta. Ulkona kipsutellessa toinen takajalka oli horjunut. Olivat varmuudeksi antaneet rimadyliä ja laskeskelleet koiran hengitystä. 
Kunnossa oli kun me haettiin kotiin. 

Vielä tuon ikäisenä on Oton kanssa melkoisen raskasta mennä eläinlääkäriin, kun sinne mennään kuin linnanmäkeen. Kaikkialle pitäisi päästä ja minulta meinasi tälläkin kertaa loppua käsistä voima pidellä vanhusta. 

Sydänultran lausunto:

Auskultaatiossa sydämessä systolinen sivuääni astetta 4/6. Syke 92/min. 

Hengitysäänet normaalit. Reisipulssi normaali. Limakalvot vaaleanpunaiset ja kosteat.

Ultraäänitutkimuksessa todetaan sydämen vasemmassa eteis-kammioläpässä rappeumamuutosta sekä kohtalainen prolaps ja asteeltaan kohtalainen pyörteinen vuotovirtaus. Oikeassa eteis-kammioläpässä ei muutoksia. 

Sydämen supistuvuus normaalin rajoissa. 
Sydämen vasen eteinen kooltaan normaalin ylärajalla. 

Aortan ja keuhkovaltimon virtausnopeudet normaalin rajoissa. 

Tutkimuksen ajan EKG-seurannassa, jossa normaali sinusrytmi (respiratorinen arytmia).

Jatketaan Cardisure lääkitystä entisen ohjeen mukaan.
Seuraava kontrolli viimeistään vuoden kuluttua.

Samalla tutki vähän sitä Oton takapäätä ja totesi jalkateriä kääntämällä, että hermosto ei ihan kaikista varpaista vie viestiä nuppiin asti. Ei siis kunnolla korjaa jalkaterän asentoa normaaliksi. Mutta koska selkää ja jalkoja käsittelemällä ei kipukäyttäytymistä tule, niin annetaan tilanteen olla. 

Ja sen hengitysrohinan, mitä innostuessaan pitää, annetaan kanssa olla niin kauan kuin herran on hyvä hengittää. 

Sanoin, että seuraava nukutus mikä hänelle tehdään, on se viimeinen. 

Eläinlääkäri sanoi, että sydän on hyvässä kunnossa ja se tieto oli nyt se mitä kaivattiinkin!

paapsu kesällä 2022

-tiina-

On ollut koiratontakin menoa

 Saatiin koirapojille onneksi hoitaja Tuukan hiihtolomalle ja pääsimme suunnittelemaan piskuisen retken isolle kirkolle. Seuramieheksi lapselle saimme luokkakamu Onnin.
Ensin suunnattiin Heurekaan ihmettelemään asioita.

Tosi mielenkiintoinen paikka ihan aikuisellekin tutkia asioita. Tykkäsin ja suosittelen isosti!

Heurekasta ajeltiin Helsinkiin Hilton hotelliin. Siellä majoittumisen jälkeen piipahdettiin Pilailupuodissa, uimassa/saunomassa sekä syömässä ravintolassa.

Seuraavana aamupäivänä kipsuteltiin kansallismuseoon.

Kekkosen kakkulat

Kompassi

Älyttömän ihanasti kaikenlaista interaktiivista juttua sielläkin oli ja pikkumiehet painattelikin menemään pääsääntöisesti keskenään, niin me saatiin Jounin kanssa kaikessa rauhassa tutustua esillä oleviin asioihin. 

Lopuksi käveltiin pikkumiesten mekkaan: poromagia-liikkeeseen. Kaikenlaista erilaisiin peleihin ja keräilykortteihin liittyvää asiaa myyvä kauppa. Ruokailun jälkeen autolle ja kotiin. 
Todella kiva reissu ja jatkossakin pitää etsiä sällille oma reissukamu, niin pääsee aikuiset PALJON helpommalla! 

Taren kanssa pitää alkaa jumppaamaan aivopieruja pois ja ollaan pari kertaa kotosalla nyt treenattu tunnistusnoutoa. En ole jotenkin meinannu uskaltaa sitä ittekseen treenata, etten vaan mokaa. 
Ruudussa palattiin melko alkuun, että ymmärtää mitä siltä halutaan siinä. 

Rally-Toko kisoihin tuli ilmoittauduttua ja päästyäkin. Yksi kaveri onneksi pyyteli seuroihin hallille treenaamaan asiaa ja jospa ne lukot siinäkin poistuisi ja saataisiin Porvoosta se viimeinen ALO-luokan tulos. 

Huhtikuussa on tulossa Tending-korrien sekä Mari Leiviskän TOKO-koulutus. 

Tällaista täällä. Ulkoilua ja vesijuoksua ollaan myös tehty säännöllisesti.

jäällekin ollaan uskaltauduttu

-tiina-