Treenikuveja!

Titalla oli taas perjantakina karmera matkassansa. 
Kiitos taas näistä ja toivottavasti mun ottamat kuvat Vadasta oli edes jonkinlaisia..

Hello, is it me you're looking for?!

Näyttääpä se lihaksikkaalta!

I laav this!!

Hui kauhistus kun toikin takki on jo kireä!

 Eikun eteenpäin sano mummo lumessa! Kyllä näistä vielä jotain tulee oikeastikin!

-tiina-

aurinkoisia päiviäkin ollaan nähty!

Ihan ensimmäiseksi tarttee näyttää teille heräteostos, jota en vaan voinut jättää kauppaan vaikka lupasin etten nyt osta Toukalle YHTÄÄN MITÄÄN! 
Kävin taas lihanhakukeikalla ja seuranani oli työkaverini Yrjö, ettei minun tarvitse painavia lihalaatikoita nostella.. Koska hän ei ollut koskaan käynyt Benjaminin maatilatorilla ja kellokin oli vielä vähän niin kurvasimme Iitissä suoraan sinne. 
Siellähän on siis paljon kaikenlaista ihanaa käsityötä myynnissä ja tämä tumput/pipo-yhdistelmä aivan kuin huusi minun nimeäni. Ja kotiinhan se siis tuli, Toukalle ensipipoksi..

Parina päivänä on paistanut aurinkokin sillälailla että olen ihan omineni pakannut pojat autoon ja lähtenyt metsään. Ihan lyhyessä ajassa juoksevat itsensä aivan kuutamolle ja ovat niin onnellisia näistä hetkistä. Katsokaa vaikka:

Kuisma kuvittelee näkevänsä/kuulevansa männyssä olevan jonkin eläimen..

Otto räkä poskella tyytyväisenä.

Sitten kävimme porukalla viikonloppunakin nauttimassa kevätauringosta ennenkuin pikkuveljeni tuli poikansa kanssa kylään meille. 
 

 

 

Edelleen olemme Titan kanssa käyneet pari kertaa viikossa treenaamassa tottelevaisuutta koirien kanssa. Harvinaisesti, viimeksi myös kentällä ollessamme paistoi aurinko ja Titalla sattui olemaan kamera matkassa!

Palkkana käytän satunnaisesti Oton kanssa nykyään lahjaksi saamiamme nännikumeja.

Kiitoksia näistä kuvista Titta! Todistusaineistoa alkaa kertymään siitä, että Otto kantaa noutokapulaa nykyisin. JEE!

Treeneistä ja lenkkeilystä väsyneet pojat ovatkin sitten hakeneet läheisyyttä iltaisin aivan urakalla: 

 
On ne vaan niin lutusia pikkuisia.. 
Nyt kävin ostamassa pojille B-vitamiinitabletteja. Joskos se auttaisi kuiviin anturoihin, vaikkevat ne Otolla kipeät tunnu olevankaan. Mutta Kuisma järsii joskus aika paljon muutamaa anturaansa. Katsellaan miten käy..

-t-

RN Valkeala

Käytiin Oton kanssa eilen hakemassa uusi kirjainyhdistelmä näyttelyistä. Valkealassa oli ryhmänäyttely, jossa oli HIENOJA metsästyskoiria esillä. Voi kun olisi tarvetta jämtille tai karhukoiralle, on ne niin komeita!

Ystäväni Sanna oli ilmoittanut Musti-porokoiran kanssa eläkeläissarjaan ja mentiinkin sitten kimppakyydillä Hondan kanssa. 

  
Esa Ruotsalaisen mietteet Mustista: Hieman keskikokoa pienempi, erittäin hyvätyyppinen uros, mutta liian korkea-asentoinen häntä, ja kulmauksiaki ois saanu olla hieman enempi. Liikkeessä ois toivottu pitempää askelpituutta, mut karvaa ja päätä taas kehuttiin.

VET EH tulos kotiin viemisenä. 

Noh, Musti saa melkein 11-vuotiaana näyttää juuri tuolta! Komia on meitin mielestä!  

Labbiskehä se sitten olikin varsinainen näytös! Avoimessa luokassa oli yhteensä 8 koiraa, joista yllättäen Otto oli pienin eli kevyin.. Harry Tastin arvostelu tulikin sitten sen mukaiseksi: 

"Vieras tyyppi, rodunomainen vahvuus puuttuu luustosta, päästä ja rintakehästä täysin. Esitetään kovin kuivassa kunnossa, kevyt pää, voimakas purenta. Niukka karva, ohut häntä. Takaliikkeestä puuttuu draivi, pyrkii pomppimaan. Tyypin vuoksi arvosana HYL."

Meistä se vaan oli parhaimman näkönen labbis kehässä. 

Onhan tuo kuivassa kunnossa jopa kun vertaa moneen käyttölinjaiseen, koska tuo on jonninverran normaalia korkeampi ja pidempi kropaltaan. Melkein enemmän malinois kuin labbis ruumiinrakenteeltaan.
Suurin osa ruoasta kuitenkin häviää suoraan noihin takajalkojen lihaksiin.. Enkä mie viitti ylensyöttää tuota, saa nyt jo enemmän kuin pitäisi.. Etenkin kun treenit on alkaneet rullaamaan taas.. Olkoot rimppakinttu, mää tykkään.

Käytiin me perjantaina Kuisman kanssa moikkaamassa uusinta Piristeen parsonpentuetta. Oli ne taas niin lutusia.. Kuvat on ottanut kasvattaja, Heljä Kämäräinen.

Kuvassa vasemmalta oikealle: Kuisma, äiti Helmi, Vieno, Lexie, Tarja ja Esko.

Esko ja Kuisma

Toi Esko ois ihan meille sopiva yksilö, jos ei olisi jo kahta vahvaluoteista urosta kotosalla..
Lexie on täysin kuuro, joka on oma haasteensa tulevaisuudessa. Tarja kouluttautuu homekoiraksi Jussin yritykseen ja Eskosta tulee valtion omaisuutta etenkin jos koulutus onnistuu. Rajakoira Esko. 

Ei meillä sen kummempia..

-t-