tiistai 31. joulukuuta 2019

Vuodenvaihteen päivittely

Aivan ensimmäiseksi, Onnea Tare Karvanen (Valkohampaan Miksipä Ei Laekenois).
Nyt olet 1-vuotias pojankoltiainen, jolla on elämä edessä.

Ilmankos taivaalle tuijottelet niin kovin, kun olet räiskeessä syntynyt. 


Kuluva vuosi ei ole tuloksellisesti ollut menestys, yksi ykköstulos Oton kanssa TOKOn ALO-luokasta maaliskuussa ja kivat maastopisteet PK-jälkikokeesta ystävän koiran Kössin kanssa kesäkuussa. Kiitos vielä Jatta tästä kokemuksesta! 

Treenattukin ollaan vähän niin ja näin. 
Tarelle tärkeintä on ollut päänsisäinen kehitys, että löytyisi rohkeutta tehdä ja yrittää. Ja ollaan me leikitty ja laulettu. Kehitystä on tapahtunut ja WAUTSIWAU mikä koira siitä on tulossa. 
Se näkyi jo tapaninpäivänä Vantaalla, kun meni niin reippaasti muiden luokse ja ihan leikkikin muiden ihmisten kanssa. Sinne olikin tullut 11 lakkenoidia paikanpäälle. Kuvat Anna Huuskon kännykästä:

Laekenoidit: Valkohampaan Jeavdi, Lumelääke, Lakumix, Menossa mukana, Matkakumppani, Mainio Metrilaku, Miksipä Ei Laekenois, Lycka Till, Kip-Pis, Chrissie Vår Letsager, Valkohampaan Mukkelis-Makkelis

Äitinsä Valkohampaan Lycka Till´n takana: Menossa Mukana (Vinha), Matkakumppani (Kiara), Mainio Metrilaku (Köpi) Miksipä Ei Laekenois (Tare) ja Mukkelis-Makkelis (Tappi)
Kamalasti surettaa Kuisman menetys.
Mutta kaikkemme tehtiin hänen eteensä, useamman koiran hinnalla häntä tutkittiin muttei mitään syytä kipuihin eikä virtsankarkailuun löytynyt.
Joten, ehkä näin oli parhain. Kuitenkin.


Ensi vuodelle on tavoitteita ja suunnitelmia. Koulutuksia, leiriä ja näyttelyitäkin. Ehkä myös kokeita. 

Otto saa ainakin vielä kevään treenata TOKO-ryhmässä keskiviikkoisin. Katsotaan saadaanko fiilikset koekuntoon vai mennäänkö vaan harrastuspohjalla. 

Tarelle olen jo muutamat koulutukset varannut ja suunnitellut. Hänen kanssaan myös ensisijaisesti ensi vuonna treenaan jälkeä, esineruutua ja tottista. 
Olen pyrkinyt alokasluokan TOKO-ryhmään, joka olisi myös keskiviikkoisin. 
Kaakkolaisten leirille olen myös menossa pellolle pyllistelemään. 
Heinäkuussa on Oulussa Belgierkkarit, jonne olemme menossa koko perheen voimin. 

Tavoitteita olen miettinyt. Josko syksyllä BH-koe? Ehkä TOKO.. 
Kuitenkin ensin tarttee saada treeni-into kuntoon ja sitten toteuttamaan.

Pelotonta vuodenvaihdetta kaikille ja mielekästä vuotta 2020!

-tiina-


perjantai 20. joulukuuta 2019

Kamala joulukuu

Jounin palattua Meksikon reissultansa, me kaikki sairastuttiin. 
Minulla poksahti selkä ihan älyttömän kipeäksi ja lisäksi nousi hurja kuume. 
Jounilla ja Tuukalla oli flunssaa ja silmätulehdusta. 

Ihan kamalaa, siinä vierähti pari viikkoa ilman kummempaa sosiaalista elämää. 

Nyt on työpaikalle saatu sähköpöydät kaikille ja uudet kattovalot parantamaan työskentelyolosuhteita. Aivan mahtavaa!

Ensi viikolla joulu. 
Aattona perusmeininkiä. Joulupäivästä ei ole vielä ajatusta. Tapaninpäivänä mennään pääkaupunkiseudulle moikkaamaan Taren sukulaisporukkaa; treeniä, lenkkeilyä ja yhdessä syömistä. Ihanaa. 

Maanantaina aatonaattona menen avustamaan Haminan Hyvänmielen Jouluaaton ruokajakelussa hetkeksi. 
Olen myös itse järjestänyt Haminan Seurakunnan Diakonityölle jaettavaksi ruoka-apua vähävaraisten perheiden lemmikeille. Avuksi ja yhteistyökumppaneiksi sain Haminan Mustin ja Mirrin, Lemmikkitarvike Onnipetin ja K-Supermarket Kanuunan. Aivan mahtava määrä ruokaa saatiin kerättyä. Ison potin antoi myös Kaakkois-Suomen Eläinsuojeluyhdistys kissoille. Vielä jaksan tästä kaikkia kiittää!

Tässä meidän joulukoirat ja edesmenneen tontun kera jouluntoivotukset.
Tänä vuonna ei kortteja lähetelty laisinkaan. 







-tiina-