Belgianpaimenkoirien RM-TOKO 20.8.2023 Hausjärvi

Eipä jäänyt kilpailukirjaan kummosta merkintää tästäkään ja pieni epätoivo ehkä iskee niskaan. Vaikkeipa ne kaikki muutkaan oo niputtanu pelkillä ykkösillä koeuraansa menemään eikä kisakumppanina ole se vietikkäin/itsevarmin yksilö.

Koe oli siis Hausjärvellä Hausjärven Haukkujen järjestämä ja tuomarina oli Kaarina Pirilä.

Kisakenttänä ihan kiva (hieman epätasainen omaan kinttuun) kenttä keskellä ei yhtään mitään. Mietin jo ajellessa, kun tiet aina vaan kapeni, että nyt jos googlen nainen on minut väärään paikkaan ajeluttanut. Mutta kenttä löytyi, on heillä siinä hallikin!

Sosiaalisessa mediassa huudeltiin joukkueeseen ja minä ilmoittauduin, taas. Sanoin, ettei tässä välttis tulla tuloksilla juhlimaan ja vastattiin, ettei välttis heilläkään 😁 Sopiva porukka meille siis. 

Ja koska muunnoksista vain gronttua ei ollut, niin Vain musta puuttuu valikoitui joukkueen nimeksi.

Liikejärjestys:

Harmikseni, kun herran nenä on tänä kesänä auennut hajuille, niin teki se nyttekin.
Onneksi ei nyt jumittunut niihin ihan tyystin, mutta haastavaa oli. 

Liikkuri oli myös vähän liian nopea jopa tuomarille ja paikat osoitti aina seisomalla itse siinä ja hänen vierelleen oli siirryttävä. Molemmille meille vähän ahdistavaa kun omaa tilaa ei ollut. 

Ryhmäliikkeessä istui tasan niin kauan, kunnes lähdettiin kävelemään kohti. Sitten maahan. 
Luoksetulo oli hyvä, vaikka Kaarina seisoikin tosi lähellä kulkulinjaa ja se vähän aiheutti väistöliikettä Tarelle. 
Maahanmenon sijaan jäikin seisomaan paikalleen. 
Merkinkierrossa olisi saanut tulla tasaisempaa vauhtia luokse. 
Ruudussa lähti todella hyvin, mutta heilahti puoli metriä ruutunauhan eteen ominpäin makaamaan. 
Seuraaminen oli haahuilevaa, monesti sai huomauttaa perusasennosta. Mutta oli siinä ihan hyviäkin hetkiä. 
Noudossa kiersi esteen mennen tullen. Mutta palautti noutokapulan eteen?
Kauko-ohjauksessa vain katseli käsien heilumista hymyillen..

Mutta taas jaksoi tuomari ihastella mun hermorakennetta ja huumorintajua 😂

Sellanen akiliitäjien unelmasaldo. Nollaa pukkaa. 

Koska kolme joukkuetta oli ilmoittautunut, niin kolmanneksi me heilahdettiin. 

On kyllä vähän takkityhjä-olo. 
Kuukauden päästä olisi TOKOn piirinmestikset. Ne on Taren lempparihallissa. Toivotaan parempaa fiilista meille molemmille ja samaan kuplaan pääsyä. 

-tiina-

kuvafiilistelyä isoista kisoista

Ihana kun myyntiin tuli kuvia Mersun peitelleeltä Sarilta. 
Pakko oli ostaa muutama someversio muistoksi.

Kuvat on siis ottanut Sari Eskelinen

Seuraavat kuvat on ottanut Milja Honkanen.

Rally-tokon SM-kisat Liperissä 12.8.2023

Saatiin kasaan Haminan Seudun Seurakoirakerhon jäsenistä joukkue Rally-Tokon SM-kisoihin. 
Me oltiin yksinä joukkueen jäseninä, ihan älyttömän jännää kun on ensimmäistä kertaa tällainen mahdollisuus. 

Perjantaina lähdettiin Jounin, Tuukan ja koirien kanssa ajoissa ajelemaan Joensuuhun, mihin olin majoituksen varannut. 
Sami Kurosen innoittamana testaamaan Hotelli Lietsua. 
Tietenkään hotellin pihalle ei autoa mahtunut, mutta onneksi toriparkki ei kaukana ollut. 
Nopsakka majoittuminen ja ulos syömään. 

Mentiin Local Bistroon ja siinä olikin ihan kiva terassi johon koirat oli tervetulleita. 

Yllätysyllätys, siinä ruokailun loppuvaiheessa Tare päätti napata suuhun ampiaisen, niitä kun tähän aikaan vuodesta pörrää vaikka ja kuinka nälkäisinä.

Onneksi ei mitään kummempaa reaktiota. 
Hotlalle iltahommiin ja unta palloon. 

Niinhän sitä toivoisi. Itse nukuin aivan äärettömän vähän koko yön aikana. 

Aamulla suht pitkä lenkki koirien kanssa, pikainen aamupala ja koepaikkaa kohti. 

Onneksi sattui viereen parkkiin tuttu ihminen ja hänellä oli ISO avaruuspeitto, jonka alle Mersukin mahtui. 
Ilmoittautuminen ja eläinlääkärintarkastus meni hyvin. 

12.45 oli meidän ryhmän rataantutustuminen. Olin sitä ehtinyt jo mutustella mielessäni, kun se oli monessa paikassa tulostettuna ja jäin katsomaan Saanan ja Ansan suorituksen. 

Melkoisesti kaikenlaista pyöritystähän siinä oli luvassa ja valmis kenttä näytti kyllä kylttien taistelutantereelta:

Todella mukavaa porukkaa oli niin osallistumassa kuin yleisössäkin. Sai rennosti höpöteltyä jännitystä ja kun huomasi, että ne muutkin tekee virheitä, osasi laittaa vähän omaa pääkoppaakin jo kasaan. 
Tiesin meidän heikot kohdat radalla ja osasin odottaa "hassuttelua" väsyneeltä tyypiltä. 

Kuitenkin se meni paremmin kuin osasin odottaa. 

Ei ollut helppo setti, paljon tosiaan joutui ohjaamaan mutta me vedettiin koko rata läpi.

Yhden liikkeen uusin, koska Tare taas tuli eteen istumaan pyörähtämällä ihan miten sattuu. 

Välissä kävin kaupungilla syömässä ja hakemassa lopputiimin palkintojen jakoon. Tiesin kyllä pisteet ennalta ja olin aivan hämmentynyt niistä!

Kokonaisuutena 91 pistettä ja siis todella kiva tulos tuolta radalta, taidettiin olla avoimen luokan 20. koirakko.
Saana ja Ansa sai saman verran pisteitä, mutta olivat PALJON nopsakampia kuin me. 

Mestariluokassa tuomari olikin tiukka, niin kuin toki tuon tason kisoissa kuuluukin olla. 
Salme ja Timi saivat 76 pistettä. 
Joukkueelle siis 258 pistettä ja sillä tuloksella 21 sija! Joukkueita oli ilmoittautunut 30 kappaletta. 

Muut perheenjäsenet oli nauttinut keskenään Joensuun toiminnasta koepäivänä. 

Kotimatkalla käytiin tsekkaamassa Utransaaret, Marjalan linnoitteet, vähän lounastamassa Savonlinnassa ja ensimmäistä kertaa Parikkalan patsaspuistossa. 

Suosittelen käymään täällä, jos Joensuussa käytte. Aivan valloittava saariryhmä!

Tämä oli pieni alueena, mutta todella kivasti tehty kokonaisuus

Aivan mahtava viikonloppu ja MIKÄ FIILIS!

Team Tare Karvanen kiittää ja kuittaa!