Kohti kevättä

On ollut hieno talvi!
Melkeinpä koko lumisen ajan pakkasta enemmän tai vähemmän! 
Paljon on tullut ulkoiltua monellakin tavalla ja useissa seuroissa. Talvilomautus pistää kintut heilumaan. 

RUK:n päärakennus juhlavaatteissaan

Tähän villapaitaan oon kyllä ihan rakastunut

Kamalasti ei lomautetun rahakirstu anna myöten talvilomalla touhuamiseen, mutta onneksi Kouvostoliiton reissulle sattui HIENO keli. Käytiin Käyrälammella luistelemassa, kun Saimaa Experience ylläpitää talvella noin 2km:n mittaista rataa. 
Paulan kanssa vielä käpsöteltiin pieni lenkki ennen saunomista. 

Käyrälammella luistelemassa talvilomalla

Ollaan myös yhden lomautetun kaverin kanssa käyty pari kertaa lenkillä yhdessä. Ensin otti mummokoirasen Taren seuroihin ja nyt kokeiltiin miten lapsikoiranen kestää lakkenoidin seuraa. Hyvin meni alkuuhuutamisen jälkeen. 

Nova ja Tare

 Tare on siis parantunut todella hyvin leikkauksestaan. 
Lenkkeilyt on normalisoituneet, enemmän tuntuu kyllä leikkivän kuin aiemmin. 

Nyt pitäisi oma treenimotivaatio saada kuosiin että kehtaisi joskus kokeisiin mennä. Onneksi lumet alkaa sulamaan, niin pääsee taas omalle pihalle tekemään. Sisällä en kyllä saa mitn aikaiseksi. 
Keväällä pidän Kaakkolaisille BH-kurssin, jos siitä saisi ittelleenkin intoa tehdä. 

Kuitenkin tässä tein päätöksen, että TOKOn liikkurikurssille en mene. 
Vaikka se onkin kutkutellut takaraivossa tässä, mutta ei mulla nyt kyllä ole yhtään motivaatiota alkaa opettelemaan vielä EVL:n liikkeitä tms. Toivottavasti kurssille menee tarpeeksi porukkaa että se tällä kertaa voidaan järjestää. 

-tiina-

Luovutus paukkuvien eturauhasten vuoksi

 Maanantaille 9. päivälle oli Tarelle varattuna rokotusaika Haminan Eläinklinikalle. 
Aamulla huomasin, että lattialla oli veristä touhutippaa. Näin jälkikäteen ajateltuna, olihan se normaalia enemmän vehjettään nuoleskellut viime päivinä. 

Soitin klinikalle aamusta ja vaihdettiin aika pidempään, että ehditään tutkia mikä verta tuottaa. 

Hoitohuoneessa Tare suoraan selälleen tukien väliin. 
Vatsapeitteiden läpi virtsanäyte, rakon ja eturauhasten ultraus, vehkeen tutkiminen ettei ole siinä mitään traumaa. 
Nauraa kikatettiin kaikki kolme, kun lakkenoidin ilmeitä seurattiin toimenpiteissä. Ja ei antanu tuumaakaan periksi jalkojen kanssa, lihakset oli kireenä ihan koko ajan..
Vielä eturauhasen tutkiminen sormin ja rokotukset niskaan/nenään sekä Osteopen-piikki niskaan. 

Koko ajan huoneessa vapaana ja aina valmiina syömään herkkuja Hennalta. 
Ei paljon jää tunteet hoidoista mieleen painelemaan. 

Eturauhanenhan siellä kiukutteli. 
Kotiinpäästyäni varasin keskiviikolle ajan kastrointiin. 

Keskiviikkona takaisin pelipaikoille. 
Lääkäri Jennika tutki Taren, kerroin hammashoidosta ja siellä huomatusta herkkyydestä ja kaikki otettiin huomioon hoidossa sekä laitettiin heti papereihin, että leikataan eturauhasen vuoksi, joten vakuutus korvaa tästä osan. 

Leikkaus oli mennyt hyvin. 

Melko töttöröö oli kun sain Taren kotiin.
Ilta meni nukkuessa, ei edes yhtään itkeskellyt kipua tms. 

Tötteröä ei siedä yhtään. 
Joten uhrasin yhden T-paitani haavapuvuksi. 

Sain myös yhdeltä ystävältä oikean haavapuvun lainaan. 

Päivät menee tolla normihaavapuvulla, yöksi laitoin alle vielä sen T-paidan kun takajalkojen luona tuossa puvussa olisi tilaa kyllä päästä nuoleskelemaan haavaa. 

Uhrattu T-paita

Yllättävän vähän haava kiinnostelee. 
Haavateipin poisottokin meni suhteellisen kivuttomasti, kun huljutteli vettä teipille. 

Nyt jo saa kieltää pomppaamasta lumihankeen etsimään tölkkejä, saa olla hihnanpää herkkänä vahtimassa jokaista korvanliikettä. Ja lenkillelähtiessä alkaa riehumaan hihnan kanssa.. 

Voi olla pitkät kaksi viikkoa pitää toi rauhallisena. 
Tarvinnee kotona jumppailla tyynyillä tms että saa energioita purettua. 

Huomenna ystävänpäivänä Tuukka osallistuukin elämänsä ensimmäisiin virallisiin uintikilpailuihin Kotkassa. Äitiä taitaa jännittää enemmän kuin osallistujaa. 

-tiina-

Kohta on tammikuu lusittu

Iso määrä ulkoilua erilaisissa seuroissa tässä kuussa ja se on ollut mulle ainakin ihan parasta!

Vuoden ensimmäisenä lauantaina kiva lenkki Jennin ja Sinnin kanssa. Nää on kyllä ihan in lööv ja lenkit menee vokotellessa puolin ja toisin 💖

Loppiaisena heilahdettiin Karhulaan tutustumaan uuteen sisäminigolfrataan; HOHTOMINIGOLF

Oli ihan kiva paikka, onneksi saatiin olla hyvin pitkälle keskenämme siellä. Kannattaa käydä kokeilemassa kyllä!

Tuukka sai edelliseltä vuodelta Haminan Uimaseuralta kiertopalkinnon Nuori ja Lupaava. Ensimmäisenä treenikertana sen sai kotiin. 
Ensi kuussa lisätään yksi treenikerta viikkon, eli jatkossa 3 x 1,5 tuntia viikossa plus kisat jos on. 

On ollut kyllä huikeita ulkoilukelejä, vain parina päivänä on mennyt lähelle plussa mälsästi. 
Ja koska lunta on, niin illallakin näkee mennä ilman otsalamppua tehdyillä poluilla!

Mulla ystävä teki mulle kaarrokevillapaidan mun toivomalla kuviolla. IHAN JÄÄTÄVÄN HIENO 💛💛

Pääsi Tare Tiinan Hildan ja Johannan Wapunkin kanssa tässä vapaana lenkkeilemään, mutta niistä on vain videot enkä viitsi niitä tänne jakaa. Mutta hyvin meni nekin ulkoilut.

Viime lauantaina neitsytmatka mäyräkoira Neilikan kanssa Ristniemen lenkki. 
Eikä edelleenkään yhteislenkissä mitään haasteita, vain pientä ihastusta Tarella neitokaista kohtaan. Tunne vallan yksipuolinen 😁

Honda kun sai katsastuksesta viimein hyväksytyt paperit, niin päätti tuossa lauantaina jättää minut Kennelrehun pihalle Pyhtäälle. Virtalukon lukkopesä meni rikki. 
Jouni haki minut kotiin ja sunnuntaina noukittiin trailerilla Honda suoraan Haminan autokorjaamon pihalle. Sieltä huolto alkoi heti maanantaiaamuna.

Treeneissä on käyty, niin Marin treeneissä joka toinen viikko ja sunnuntaisin omalla porukalla. 
Aloitettu kiertoa opettelemaan uudestaan toisensuuntaisesti, jos se auttaisi kaarrokseen suuruuteen. 
Myös muita VOI-liikkeitä ollaan tehty. 
Ehkä tästä vielä koekuntoinen tulee 😀
Paikkiksia tehdään melkein joka viikko sunnuntaina.

-tiina-