Valkohampaan leiri 2019

Ensimmäinen Valkohampaan leiri on nyt käyty. Ihan älyttömän kiva kokemus kaikille meistä.

Perjantaina pakkausta.
Autontankkausreissulla vietiin Otto Johannalle työpaikalle terveyskioskiin. Kuulemma oli selfieitä otettu jokunen kappale Onnellisen kanssa. Mutta oli osannut käyttäytyä.

Loput tavarat autoon ja kohti Loimaata.
Ajettiin Järvenpään kautta, koska Jouni halusi Ravintola Huvilaan syömään lounasta.
Vielä ennen määränpäätä stoppi Makulihan myymälässä ja eikun Leirit & Juhlat Pohjantilat Oy:hyn Loimaalle.
Oltiin ensimmäisiä ja pyrhällettiinkin sitten vielä kauppaan käymään.

Perjantai-ilta meni lähinnä hengaillessa ja tutustuessa ihmisiin. Mukana oli kasvattaja Serenan lisäksi Taren emän omistaja Anna sekä Belgiasta isän omistaja Brigitte sekä hänen ystävänsä Isabel.

Lauantaiaamuna käytiin kävelyllä muutaman muun pennun kanssa: Lieke, Milo ja Kiara.

Aamupäivästä oli leikitystä Isabellin ja Brigitten kanssa. Kamalan mielenkiintoista oli seurata tätä. Myös Tuukan kamalasti odottama Iivo saapui leirille lauantaina.

Lieke

Köpi

Iivo

Iloinen jälleennäkeminen

Bebe-äiskä

K-pentueen Katujyrä eli Ahma

Iltapäivästä osa lähti hakuilemaan ja osa jäi agiliitämään. Koska meillä ei ollut varattu mitään, jäin seuraamaan Askon agilitykoulutusta. Harvinaisen mielenkiintoista ja vaikuttavaa kouluttamista. Tykkäsin niin kovin, että Tarekin pääsi kokeilemaan Jounin apparoimana!

Pertti

Iivo

Välkky

Sunnuntaiaamuna menin itsekseni lenkille. Tare oli vapaana melkein koko pätkän. Metsässä bongasimme kauriita juoksemassa. Pieni vihjaus vain, että ollaan menossa erisuuntaan kuin ne ja se oli siinä. Ei lähtenyt perään. Ja niin minä leijuin taivaissa. 

Meille oli varattu vain peltojälkitreenit Brigitten kanssa. Eikä sinä päivänä sinne mennytkään kuin me ja Nina Luken kanssa. Ennen näitä olikin leikityksiä. 

Milo

Ahma

Lieke

Pertti

Iivo

Sitten pelloille.
Alkuun opastus miten tehdään jälki ja sitten pyllistelemään. Tehtiin kaksi jälkeä, että ensimmäisellä näkee miten koira jäljestää ja seuraavalla tarvittaessa korjataan juttuja. 

Jälkimaastot oli erilaisten koepeltojen vieressä ja keskellä.

Nina ja Luke

Ei tarvinnut korjata tokalla jäljellä mitään. Oli älyttömän hieno pikkumies. Tällä kertaa ihan muutaman haukun verran häiritsi tiellä ajava auto, mutta muuten keskittyi jälkeen ihan täysin. Hieno pikkumies.

Iltapäivästä oltiin vaan. Käytiin Köpi veljen kanssa iltakävelyllä luontopolulla. 

Maanantaille varattu peltojälkeä ja leikitystä ennen lounasta ja kotiinlähtöä.
Aamusta jo pakkailin mitä silloin pystyin.
Tarelle taas pari jälkeä. Ensimmäisellä tuuli suoraan vastaan, mikä teki jäljestämisestä vähän levotonta. Toinen jälki olikin myötätuuleen ja siten PALJON rauhallisempaa menoa.
Leikityksessä Tare lähti jo paremmin mukaan. Isabel kehui Taren otetta, oli rauhallinen ja syvä. Sekä pentu on todella vahva. On vaan sillai totinen eikä tykkää olla vieraiden ihmisten lähellä, joten kaipaisi lisää osaavan henkilön leikittämistä jossa itsevarmuus kasvaisi kunnolla. Nyt jo Isabel pystyi koskemaan Tarea leikityksen lomassa. 

Rankka leiri, mutta mielettömän mukava.
Paikka ei paras mahdollinen, mutta siedettävä. 

Pikkuinen lampi oli täynnä kylmää vettä, joten Tuukka kävi vain kerran pulahtamassa siellä. Ihmistaimi oli kyllä superreipas eikä kiukutellut kummemmin vaikkei koko ajan ollutkaan lapsenmielistä ohjelmaa.
Onneksi oli hetkiä kun Matti oli siellä 😄ja kottikärrit. Kyllähän tämä vikitteli muita naisiakin. Annan viereen oli menossa yöksikin sekä Marikan kanssa telttaan nukkumaan..

Kiitos kaikille, odotan mitä keksitäänkään ensi vuodelle!
Näillä opeilla on hyvä jatkaa!

-tiina-