keskiviikko 7. huhtikuuta 2021

Kohta on kesä?

 Aika menee kyllä niin nopeaan, ettei ehdi ymmärtää. 

Joka toinen viikko on ollut kolmet tottistreenit ja toisina taas kahdet. 
Pääsääntöisesti ollaan kaikissa käyty, ihan jokunen vain on jäänyt väliin. 

Motivaatio on ollut kadoksissa terveystulosten jälkeen aika isolla kädellä. Mutta niin vain suosta noustaan kuin Fenix-lintu tuhkasta. 
Ollaan käyty tutustumassa DOBoon ja ollaan perjantaisin jonossa niihin treeneihin. Että jos jokunen edes jää pois, niin me mennään tilalle. Tare oli ihan pro heti alusta ja aivan mahtavasti suoriutui annetuista tehtävistä. 

Jälkiryhmän kanssa tein ratkaisun, että pääsääntöisesti ryhmä toimii itsenäisesti. Minä käyn säännöllisesti tsekkaamassa tilanteita ja edistymää. Myös treenien videoinnit tuo lisää mahdollisuuksia neuvonantoon. 
Tottelevaisuustreenejä lupasin epäsäännöllisesti vetää heille. 

Menin nyt "hätäpäissäni" kuitenkin ilmoittautumaan myös NoseWork-alkeiskurssille. Mä en ole ikinä tajunnut lajia, enkä yhtään ollut kiinnostunut asiasta. Käydään nyt kattomassa, saattaahan sieltä tulla vinkkejä tulevaisuuden PK-koiria ajatellen. 

Sitten mulla on järjestymässä se yks laji, jolla tehdään historiaa toivon mukaan. Siitä enemmän kun kokeet on ajankohtaiset. Treenit kuitenkin alkaa jo. 

Ollaan ulkoiltu yhdessä ja erikseen kelistä riippumatta. Nautittu hyvästä ruoasta esimerkiksi pääsiäisenä. 

Tervasaaressa kävelyllä perheen kesken

Matinsaaressa kävelyllä Taren kanssa kahdestaan

Heidin ja Härskin kanssa kävelyllä kaupungilla



Heidin kännykästä tämä kuva


Pääsiäiseksi tilattiin yhdelle päivälle Vehkasta ruoat

Menu olikin ihan kiva itse tehtäväksi loppuun:
ALKUPALAT: Vehkan parsakeitto sekä Lepällä savustettua nieriää
PÄÄRUOKA: Yön yli haudutettua luomu karitsan potkaa, kolmen päivän luuydinlientä, voilla maustettua perunamuusia ja timjamilla maustettu poltettu porkkana
JÄLKIRUOKA: Vaniljalla maustettu rahkamousse, Vehkan manteleivos ja makealla viinillä marinoidut mustikat






Tarkoitus oli vappuna viettää synttärijuhlia pihalla jonkinmoisella ihmismassalla. Katsotaan nyt minkälaiseksi tämä pahentuva skörönätilanne tästä muokkaantuu. Huonolta näyttää. 

Mutta treeni-intoa kaikille, jotka tätä blogia seurailee. 
Säännöllisen epäsäännöllisesti tulen jatkossakin tätä päivittelemään.

-tiina-




3 kommenttia:

  1. OI toi nose on vasmasti hauska laji!! Mä olen suunnitellut siitä Taaville eläkelajia =)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tarehan on varhaiseläkkeellä, niin sehän passaa sille vallanmainiosti. Ohjaajalla voi olla haastavampaa

      -tiina-

      Poista
  2. Kun koira oppii hajun, mikä tapahtuu sangen nopeasti, niin sinä senkun hengailet perässä ja opit tunnistamaan,kun koira kertoo, missä se haju on. Mekin ollaan harrastettu Greetan kanssa sitä silloin tällöin, ja hyvin koira muistaa, vaikka välit ovat pitkiä. Ja selvästi tykkää lajista, eikä piippaa vaan jaksaa etsiä haasteellisemmissakin olosuhteissa. ( Onpa tuo järkyn pitkä sana.) Hyvää aivojumppaa.

    VastaaPoista