sunnuntai 30. heinäkuuta 2023

paluu arkeen

 Lomalta paluu on ollut yhtä hankalaa kuin aina ennenkin. 

Treenailtu ollaan, niin TOKOa kuin rally-tokoakin. 

KPH:n kentällä TOKO-torstait pyörii, niin niissä ollaan käyty. 



Tunnari etenee ja muutakin liikkeet menee ihan kivasti.

Käytin Taren hieronnassa, koska kun kotona itse sitä nypläsin niin tuntui juntturaiselta. Ja sitähän se olikin! Istuisit itse tyhmässä asennossa auton paksissa koko kesälomareissun, niin olisi itselläsikin!

Hieronnan jälkeen on palattu vanhaan menoon. Leikitty My Little Pony-leikkejä lelujen kanssa, vaadittu jalkoja iltaleikkivälineiksi ja sen semmoista. Eli teki tehtävänsä. 

Sitten on nähty Johannaa ja Wappua metsälenkin muodossa. Myös Jenni ja Sinni bongattiin toko-torstain treeneissä, oli haastetta mutta lopuksi pääsi Jennin rapsutukseen. Sannakin kävi portilla kapsuttelemassa. Ihan ensteks paras viikko Tarelle!

Perjantaina käytiin hallilla, tehtiin vähän seuraamista ja hyvistä fiiliksistä palkka. Lopuksi tunnari ohjattuna ja voi pojat kuinka oli hyvä! Otin palkaksi siihen mukaan lihaa, jonka laitoin matkakuppiin näkyvästi. 


Lauantaina Mintun kanssa metsäiltiin Metsäkylässä voittajaluokan jäljen verran ja seurailin Johannaa verisen sienen kanssa toisen mokoman. 
Hyvässä seurassa sitä kipsuttelee menemään eikä mee ees tatti ottaan 😂







Sunnuntaina arvonnassa aamun toka jälki. 
Odotellessani autotiellä meni viiden auton letka muita koiraharrastajia matkalla treeneihin. Soitin niin koetoimitsijalle ja seurueen ensimmäiseen autoon, ilmoittaakseni niin toimarille että nyt on jengiä liikkeellä ja toisille, että meillä on täällä koe menossa.. 
Tare käyttäytyi jotenkin todella hassusti ensimmäisen kulman alueella ja alkoi vetämään kohti autoja, joita me sitten (äkkipikaisen) nopeasti tuomarin kanssa luultiin toisen porukan autoiksi niin päätettiin yksissä tuumin hylätä jälki. En halunnut riskeerata kenenkään koiraa, että oltaisi vahingossakaan törmätty.
Autot olikin meidän koeporukan, mutta eihän me sitä tiedetty. Päätös oli tehty.


vähän meni tatti otsaan.

Mun tekemällä jäljellä koira lopetti työskentelyn ekalla kulmalla käyden maate ja ohjaaja keskeytti kokeen. Toivottavasti ei ollut kamalan kipiänä koira, edellisenä yönä oli kuulemma ollut vatsa löysällä. 

Purkasin jäljen ja palasin kokeen keskuspaikalle kirjoittelemaan arvosteluja, syömään herkkuruokia ja peseytymään. 

Samana päivänä oli myös meidän äidin kuolinpäivä, 20 vuotta ilman yhtä elämän tärkeintä ihmistä. Sisko on nyt sen ikäinen, mitä äiti oli kuollessaan. Aivan kamalan nuori. Liian nuori. 
Ollaan veljen kanssa menty sitten omillamme kihloihin tänä kyseisenä muistopäivänä ja veljeni meni myös naimisiin. Yritetty jotain hyvää muistoa rakentaa tälle päivälle. 

Seuraavaksi onkin sitten rally-tokon SM-kisat Joensuussa (12.8.2023) ja belgien rotumestistokot Riihimäellä (20.8.2023). 
Loppuvuosi on vielä auki. 

-tiina-




3 kommenttia:

  1. Vaikeita nuo surun päivät, mutta hyvä kun on ystäviä, joiden kanssa niistä selviää taas eteenpäin❤️

    VastaaPoista
  2. Onnea matkan arvokisakoitoksiin.
    toivottaa Jaana

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos!
      Harvinaisesti alkaa vähän jänskättämään, kun on vet tsekkiä ja kaikkea peruskisan lisäksi.

      Poista