tiistai 8. heinäkuuta 2025

elossa ollaan vaikka hiljaista on pidellyt

Meidän hääpäivästä tuli myös Jounin tyttären hääpäivä, eli 9.5.2025 Pauliina ja Daniel sanoivat Kotkan maistraatissa toisilleen tahdon. Oli ihana olla todistamassa ja lahjaksi hankittiin hääkuvaus Mari Salmenhaaralta. 

Kuvaajina tässä Mari ja Tuukka

Juhlat ei olleet isot, mutta varmasti joskus vielä hääjuhlatkin järjestetään. 

Jäsen W oli meillä hoidossa yhden viikonlopun tässä. Ulkoiltiin jonkin verran ja sitten oleskeltiin. Käytiin porukalla Santalahden luontopoluilla ja bistrossa syömässä. 



Tokon SM-kisaviikonloppu (6.-8.6.2025) olikin erilainen kokonaisuudessaan. Ihmisuroot katosi perjantaina; Tuukka Jounin vanhempien kanssa Tampereelle ja Jouni Jyväskylään Valmetin kesäpäiville. 
Mie heti yhytin Sannan ja Redin lenkille ja teranssille. Pojat oli kyllä innoissaan kun pitkästä aikaa pääsivät yhdessä lenkille ja viinibaarin terassillaolokin oli ihan jees.


Lauantaina Miähen kotiuduttua käytiin tutustumassa paikalliseen Alku-ravintolaan. Ruoka oli hyvää, ei niin konstikasta kuin tarjoilija jaksoi vakuutella, mutta positiivinen yllätys. Tarjoilu ei sen sijaan pelannut yhtään ja voi olla ettei sinne rahoja tule enempää tuhlattua. 

Sunnuntaina aamulla aikaisin käytiin Taren kanssa nappaamassa Sanna repsikkaan matkalla Porvooseen. Oltiin hyvissä ajoin kisapaikalla ja löydettiin telttakin näppärästi. 
Meillä oli vuoro melko alkupäässä, mutta sen verran tuli odottelua jotta ehdin miettiä miten koirakon taas käy. 

Tuomarit ja liikejärjestykset: 

paikalla istuminen 1 min Harri Laisi AVO

AVO1 Pipa Pärssinen

AVO2 Kaarina Pirilä


Paikkaistumisesta 10 pistettä vaikka pää pyörikin kuin pöllöllä kun takana oli EVL-kehä ja sen huutelut. Myös kokonaisvaikutus taisi Harrilta olla 10. 

Estenoudossa valitettavasti ei tehnyt paluuhyppyä, niin 5,5 pistettä. 
Seuraaminen oli myös vähän sellaista haaveilevaa ja haahuilevaa, 5 pistettä. En ollut tyytyväinen. 
Ruutuliikkeessä lähti hienosti liikkeelle, mutta maahankäskyllä pyörähti ruudun ulkopuolelle. Zero points.
Kauko-ohjauksessa ei tehnyt mitn. Zero points. 

Jäävänä liikkeenä oli istuminen. Se meno kivasti. 9,5 pistettä.
Luoksetulossa jäi mun oikealla puolella tuijottamaan eteenpäin ja pysähtyi, jouduin antamaan lisäkäskyn että tulee perusasentoon, 8 pistettä. 
Merkinkierrossa kiersi laajalla kaarella ja hieman hidasti kun siirtyi perusasentoon, 9,5 pistettä.

Kokonaisuudessaan 189,16 pistettä.
Ihan ei riittänyt tulokseen.
Mutta tyytyväinen olen päivään. Taren kanssa on niin helppo olla tuollaisessa paikassa. Ja kun apuna oli ihania ystäviä, niin pääsi huolettomasti käymään veskissäkin kun oli hihnanpäähän laitettavana mulle tuttu ihminen. 

Veikkaanpa että SM-kisailut oli nyt tässä. 


Viimein koitti myös odotettu keikka. Tuukan ensimmäinen ISO konsertti; Iron Maidenin 50 vuotiskiertue.
Mersu hajosi menomatkalla ja kiiteltiin itseämme että lähdettiin ajoissa ajelemaan. Ehdittiin nitkuttamaan parkkikseen hyvissä ajoin. 
Keikka oli hyvä kokoelma jokaiselta vuosikymmeneltä. 



Tarella alkoi tuossa joku viikko tulemaan verisen väristä touhutippaa. Juoksuisia narttuja tässä lähistöllä on tuntunut olevan, niin ajattelin heti että olisi eturauhasongelmaa. 
Yhteydenottoa kunnalliseen eläinlääkäriin ja saatiinkin heti aamulle aika. Virtsanäytteestä ilmeni että on veristä, korkea pH ja tulehdussoluja löytyi. Ultrassa kuitenkin eturauhanen oli siisti, mutta rakossa oli sakkaa. Todettiin virtsatietulehdus.
Antibioottikuuri, suositus karpalotuotteiden lisäämiseen ruokaan pH:n alentamiseen. Seuraavalla viikolla tsekkaus. 
AB puri tulehdukseen, verta oli virtsassa edelleen. Esinahan huuhtelua ja suositusta kastrointiin. 
Huuhtelu on auttanut ja leikkausta venytän edelleen niin pitkään kuin pystyn.


Kesälomalla kun olen, niin päätin että menen viimeinkin katsomaan Kotkan pionipuiston kukkaset ja muutenkin kiertämään kaupunkia puistojen kukkaloistoa ihaillen. Seuraksi tuli Tare ja Tuukka. 
Käytiin pionipuiston lisäksi Sapokan meripuisto, isopuisto, sibeliuspuisto, palotorninpuisto ja fuksinpuisto. Matkalla myös Erkassa syömässä. 

Suositus tuollaiseen puistokierrokseen. On paljon nähtävää!





Jatan innoittamana/kutsumana saatiin myös jälkikausi avattua.
Jatta tallusteli Tarelle ALO-luokan jäljen kuudella kepillä. Vanhentumista odotellessa käytiin katsomassa viereisessä metsässä porukalla maastoja mahdolliseen koejälkeen. 


Jäljen Tare nosti aika kivasti. Alkuun kulki tosi korkealla nenällä ja jäikin ensimmäinen keppi metsään kun ei ollut riittävän tarkkana.
Yhdestä kepistä sillä oli selkeästi haju ja koska tämän näin niin estin/hidastin menoa, niin kävi vain epävarmana maahan vaikkei siinä paikassa just keppiä ollutkaan vaan muutaman metrin päässä (luota koiraan).
Muut neljä Tare merkkasi niinkuin on opetettu aikanaan; keppi etujalkojen väliin ja maahan!
Olin kyllä tyytyväinen kokonaisuuteen, koska todella vähänhän me tätä lajia ollaan tehty. 



Voitin kahden kuukauden ilmaiset käynnit PowerGymin Haminan molempiin paikkoihin, niin olen nyt Ladyn ryhmätunteja varaillut. Eilen kävin ensimmäisessä ja huomenna on toinen. 

TOKOssa myös on otettava itseään kunnolla niskasta kiinni ja alettava jumppaamaan niitä voittajaluokan liikkeitä kunnolla. 

-tiina-

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti