Kävin taas lihanhakukeikalla ja seuranani oli työkaverini Yrjö, ettei minun tarvitse painavia lihalaatikoita nostella.. Koska hän ei ollut koskaan käynyt Benjaminin maatilatorilla ja kellokin oli vielä vähän niin kurvasimme Iitissä suoraan sinne.
Siellähän on siis paljon kaikenlaista ihanaa käsityötä myynnissä ja tämä tumput/pipo-yhdistelmä aivan kuin huusi minun nimeäni. Ja kotiinhan se siis tuli, Toukalle ensipipoksi..
Parina päivänä on paistanut aurinkokin sillälailla että olen ihan omineni pakannut pojat autoon ja lähtenyt metsään. Ihan lyhyessä ajassa juoksevat itsensä aivan kuutamolle ja ovat niin onnellisia näistä hetkistä. Katsokaa vaikka:
 |
| Kuisma kuvittelee näkevänsä/kuulevansa männyssä olevan jonkin eläimen.. |
 |
| Otto räkä poskella tyytyväisenä. |
Sitten kävimme porukalla viikonloppunakin nauttimassa kevätauringosta ennenkuin pikkuveljeni tuli poikansa kanssa kylään meille.
Edelleen olemme Titan kanssa käyneet pari kertaa viikossa treenaamassa tottelevaisuutta koirien kanssa. Harvinaisesti, viimeksi myös kentällä ollessamme paistoi aurinko ja Titalla sattui olemaan kamera matkassa!
 |
| Palkkana käytän satunnaisesti Oton kanssa nykyään lahjaksi saamiamme nännikumeja. |
Kiitoksia näistä kuvista Titta! Todistusaineistoa alkaa kertymään siitä, että Otto kantaa noutokapulaa nykyisin. JEE!
Treeneistä ja lenkkeilystä väsyneet pojat ovatkin sitten hakeneet läheisyyttä iltaisin aivan urakalla:
On ne vaan niin lutusia pikkuisia..
Nyt kävin ostamassa pojille B-vitamiinitabletteja. Joskos se auttaisi kuiviin anturoihin, vaikkevat ne Otolla kipeät tunnu olevankaan. Mutta Kuisma järsii joskus aika paljon muutamaa anturaansa. Katsellaan miten käy..
-t-
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti