Koska Otto valioitui niin huonoilla pisteillä, niin tein radikaaliratkaisun ja ilmoitin seuraavan viikonlopun koetoimitsijalle että jos pääsen kokeeseen niin voin tulla myös Kuisman kanssa sinne AVO-jäljelle. Ja niinhän siinä sitten kävikin.
Lauantaina 6.5 askartelimme Tatianan kanssa Loviisan Ruukin metsiin ensin Tatianan voittajaluokan jäljen ja sitten tsemppasimme mielettömästi että saamme tehtyä avoimen luokan jäljen oikeanlaisine kulmineen.
Taas melkein itkin siellä suunnistaessani. Voi jumalavita tuota vasenta kinttua kun se vaan vie. Vaikka nyt yritin kuinka vääntää suuntaani oikealle, niin silti se vasenjalka voitti. Verettäessä kuitenkin se alkoi tuntumaan ihan kivalta jäljeltä. Eritoten JOS ei sada ja JOS tulee rauhallinen koira jäljelle ;)
Sunnuntaiaamuna tuli piskuinen valkoinen koira NIIIN onnelliseksi kun valitsin hänet matkaan aamulla. Ihan tärisi eteisessä innosta.
Minä kauhunsekaisista tunteista.
Käytiin tasaiseen Kuisman kanssa kiertelemässä koepaikan lähellä olevalla luontopolulla (kännykällä räpsittyjä kuveja):
Laukauksensietotestistä selvittiin kunnialla.
Ensin pääsin opastamaan yhtä parsonia jäljellä. Oli vallan ihastuttava jäljestystyyli. Harmillisesti aivan loppuvaiheessa lähti jäljeltä pois ja se vähensi pisteitä. AVO1 47 pistettä tuli heille, onneksi olkoon!
Sitten olikin Kuisman vuoro. Tuomarina oli Marko Saarni.
Jälki alkoi hakkuun jälkeen, aivan hurjan nousun perään.
Koska emme ole harjoitelleet MEJÄä, niin osoitin Kuismalle makauksen ja sitten annoin herran päättää suunnan ja vauhdin.
Tässä arvostelu:
a) jäljestämishalukkuus: 4 pistettä (0-6)
b) jäljestämisvarmuus: 9 pistettä (0-12)
c) Työskentelyn etenevyys: 7 pistettä (0-10)
d) lähdön, kulmauksien, makauksien ja kaadon selvittämiskyky: 14 pistettä (0-14)
e) käyttäytyminen kaadolla: 3 pistettä (0-3)
f) Yleisvaikutelma: 4 pistettä (0-5)
Pisteet 41 ja avoimen luokan ykköstulos!
Koeselostus:
Koira huolellisesti jäljelle. Edetään ilmavainulla loivaa zik-zak kuviota jälkiuralla. 1 osuus hienosti, kulma pienellä tarkistuslenkillä, makuu osoitetaan kahdesti. Toisella osuudella harhautuu jäljen sivuun ja on todella työlästä palata takaisin jäljelle. Ylittää jäljen, mutta löytää viimein takaisin. Toinen kulma taas lenkillä (pieni) ja makuu syödään. Viimeinen osuus hienosti, aina kaadolle asti, sorkka ohitetaan, mutta palaa takaisin pienellä kehoituksella. Sorkka kiinnostaa. Hieno suoritus sekä koiralta että ohjaajalta.
Huhhuh. Olipa se menoa. Kun on tottunut Oton vauhtiin, niin ihan mietti jo, että meneekö yliajalle kohta :) Sorkan ohitti, koska siellä oli ihan vieressä käynyt joku eläin kaivelemassa juurakoita ja kakalla. Sinne piti päästä pissalle.
Yllättävän mukava oli myös mukana koepaikalla, lauloi autossa vähemmän kuin odotin.
Joskus toistekin ehkä sitten.
-tiina-
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti