sunnuntai 14. huhtikuuta 2019

Leuka vasten rintaa ja kohti uusia pettymyksiä

Sunnuntaitreenit loppuivat. Oli kyllä tosi hyvä porukka kasassa ja minusta saatiin koirakoita kehittymään hyvään suuntaan. 

Johannan ja tyttöjen kanssa metsäillään tasaiseen, yleensä tiistai-iltaisin.





Tarea lukuunottamatta koirat käskyn alla kun mennään tielle.




Tare tarvitsee paljon hyviä kokemuksia niin ihmisistä kuin koiristakin.
Olen nyt taipunut ja käynyt pentutreffeillä Eläintarvikeliike Onnipetissä torstaisin. Niistä ei kuvia ole, koska ovat niin vauhdikkaita siellä.
Käytiin myös Sannan, Pupin ja Retsan kanssa metsäilemässä. 











Alku on aina kamalaa pärinää ja kiukuttelua. Mutta lopulta leikki maistuu. On kyllä outo vekara. 

Pitkästä aikaa Tuukka pääsi myös ratsastamaan. 


Pesonen kurkkii kissanluukusta





Ihan ite

peruutusta


Ja joo, kypärä on ihan hullusti päässä. Muljahti jotenkin kummallisesti. Varmaan jäänyt jo pieneksi tms. Koska olimme aamun ekat, Tuukka sai tehdäkin enemmän hommia, kun Pilli piti valjastaa käyttökuntoon. Mutta oli hienoa menoa ja maltti on pikkumiehellä kasvanut homman kanssa. 


Eilen kävin myös TOKO-kokeessa Oton kanssa. Otin autoon mukaan myös Taren, jotta näkisi ihmisiä ja koiria.. Aluksi kävin ilmoittautumassa ja sitten mentiin käymään kävelyllä. Matkalla ihmiset moikkailivat koirat ja kaikki oli ihan hyvin. 
Paikkamakuuseen mentiin kahdessa ryhmässä, kun oli 10 koiraa ALO-luokassa. Otto laittoi laamailuvaihteen heti päälle ja tokalla käskyllä vasta maahan.

Käytiin perään kävely taas ja sitten autoon odottamaan omaa vuoroaan. 

Hain Oton hyvissä ajoin verryttelemään ja oleskelemaan halliin, vähän yritin viritellä koiraa. Jostain syystä jo autosta ottaessa oli vallan valkoinen hilseestä. Oli kehässä melko välttelevä ja vaisu.
Maahan ei mennyt ollenkaan, seurasi tosi kaukana ja poissaolevasti, kaukokäskyissä nuuskaisi maata eikä millään meinannut enää tulla lähellekään paikkaa (tämä kävi kolmella muullakin koiralla, joku siinä haisi pahasti), luoksetulo oli hidas (ikinä oo hidas ollut) ja tässä välissä oli kyllä lähdössä alueelta kovasti pois. Aivan kummallinen.



Eli nyt vaan iloisia treenejä ja iloisia kokeenomaisia treenejä että päästään tästä suosta ylös.
Edellisestä tuloksettomuudesta ei jäänyt paha mieli, ei tästäkään sinänsä, enemmän ihmettelevä ja hämmästelevä. Mistä johtui tämä käytös? 


Ensi viikolla onkin ohjelmaa. Maanantaina menen yhden rajamiehen kanssa kovan alustan ruutua tekemään Tarelle, jotain kivaa voisi Otollekin tehdä. Keskiviikkona on normaalit treenit. Perjantaina mennää Tuusulaan Taren pentuetapaamiseen ja Tikkurilaan syömään porukalla.


-tiina-

3 kommenttia:

  1. Jotain hajua siellä ehkä oli kun meidänkin porukan labbis ei suostunut menemään ruutuun. Vilkaisi vaan sinne ja kaarsi toistuvasti pois. Ja se koira osaa ruudun ja tekee sen mielellään. Paha sanoa kun ei itse pysty haistamaan. Eihän auton luona ollut sattunut mitään mikä olisi Oton säikäyttänyt. Harmi nuo jää aina vaivaamaan mieltä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä veikkaan anpparia.
      Tarella olikin eilen ylähuuli botoxin jäljiltä ja yksi piikki siinä törrötti.
      Ottohan kammoaa jopa kärpäsiä.

      -tiina-

      Poista
  2. Voi Ottoa! Ikäviä nuo tuollaiset hajuhäiriöt. Kohta pääsee onneksi ulos treenaamaan ja vähän erilaista häiriötä taas.

    VastaaPoista