huh huh huhtikuuta

Voihan kiire ja hoppu!
Tuukka painattaa menemään sellaista vauhtia etten ehdi kaikkia kolauksia estämään enkä joka tapausta todistamaan. 
Nyt meillä harjoitellaan ilman tukea seisomista ja pieniä askeleitakin opetellaan tukien välillä ottamaan. Omalle pihalle on myöskin löytynyt keinu, jossa käydään monasti päivässä keinumassa. 

sain rakkaalta mieheltäni kukan päiviäni piristämään

ihan ite kynnyksen yli ja ulos!

peilistä löytyi uusi ystävä

koirien vesikippokin on löytynyt ja tyhjentyy hienosti!

pihasiivouksessa löytyi koirien kesäpedillekin paikka

odotetaan keinujaa

Tuliko se Jouni jo kotiin?

Kukkona tunkiolla

Veeti oli taas pihailemassa meillä. Ja Tuukka vain nukkui..

Tuukalla oli myös kamala flunssa tuossa jokunen viikko sitten. Samaan kidutukseen myös nousi kuume hampaantulon vuoksi. Nyt meillä on kaksi alalegoa näkyvissä ja hammaspyykki ollaan aloitettu aamuin/illoin. 

Tällaisia meille. 

-tiina-

voihan seisontaharjoitukset!

Kuten otsikkokin kertoo, meillä seisotaan tukea vasten. Ei mitenkään tukevasti eikä todellakaan järki/itsesuojeluvaisto/hallinta ole mukana näissä, mutta pakko on seisoa lähes kaikenaikaa! 
Parit tyylikkäät mustelmatkin on jo hankittu, kun ei miulla ole mitään mahdollisuuksia aivan   koko ajan vahtia ja olla koppaamassa kiinni. Eikä meidän mielestämme lapsi opikaan, jos ei koskaan satu eikä tunnu missään.. Mutta aikamoisia muuveja tekee, kun luottaa minun olevan aina selän takana turvana!

Ulkoiltukin ollaan paljon. Nyt kun pikkumies istuu omalla pyllyllään vailla tukea, olen saanut jo pihalla vähän aikaiseksikin vaikkei hän nukukaan. Ja koiratkin nauttii kun ollaan yhdessä ulkona. 

sohva on takaa vielä vähän liian korkea tueksi

auringonpalvojat

paikkamakuuta

Tuukalla on ystävä Veeti, parisen kuukautta vanhempi poika

iloinen rumpali

minun tätini toi Tuukalle uuden kylpylelun, joka kiinnosti muitakin

aikamoista meininkiä, mutta ihana seurailla toisen kehitystä.

-t-

kivoja uusia temppuja :/

Nyt on äiskällä kiire.. Onneksi Tuukka "kertoo" touhuistaan nauramalla beavis&butthead-naurua yhdistettynä murinaan..

koppa on poistettu ja vaunuissa istutaan kuin iso poika :)

Sohvaa vasten noustaan seisomaan, että nähdään koirat kunnolla..

Ikkunasta näkee ulos, kun nousee sängyllä seisomaan! 

Omalla pihalla on mukava myös olla maassa 

APUA tätä kehityksen nopeutta!

-t-

uutta kirjainyhdistelmää näyttelystä :(

Edelleenkään meillä ei kotona ole labradorinnoutajaa tosin, vaikka sellaisen omasta mielestäni Valkealan ryhmänäyttelyyn vein.. 

Tuomarina Viveca Lahokoski.

Tuomarin arvostelu: 
3,5 VUOTIAS UROS, JOLTA PUUTTUU TÄYSIN LABRADOREILLE TYYPILLINEN TÄYTELÄISYYS, RUNGON TILAVUUS JA LUUSTON VANKKUUS. KOVIN VAALEAT SILMÄT HÄIRITSEVÄT ILMETTÄ, KALLO EI OLE RIITTÄVÄN LEVEÄ. ERITTÄIN KOVASSA LIHASKUNNOSSA OLEVA SPORTTINEN UROS. TIIVIS TURKKI, JOSSA PUUTTEELLINEN POHJAVILLA. HYVÄT TAKAKULMAUKSET. KÄYTÖS VOISI OLLA KEHÄSSÄ VAPAUTUNEEMPAA.. 

Ja lopputuloksena kotiintuomisena KÄY-HYL. 
Eli vielä joudutaan menemään näyttelyyn hakemaan sitä H:ta.. 
Omasta mielestäni Otto liikkui tosi kivasti, toki oli jännittynyt siinä pönötyskohdassa.. Olinhan minäkin. Mutta onko se niin hankala antaa se H, ettei ihmisten tarttisi aikaa ja rahaa haaskata monenmoniin näyttelyhin? 

Ihanasti eräs ihminen, jota en tunne tuli ennen kehää juttelemaan. Sanoi että täällähän on se viimevuotinen kaunis koira. Oltiin jääty mieleen. Pyysi lupaa kuvien/videon ottamiseen ja oli äärettömän paljon suivaantuneempi huonosta menestyksestämme kuin minä. Lupasi odotella että ensi vuonna nähtäisiin taas :D

Sellainen menestys. Kimppakyytiläisen sileäkarvainen noutaja olikin Paras Uros 4, eli ei ihan penkin alle mennyt tämä menestys kuitenkaan :D

-t-