Wau mikä viikko!

 Siis aivan paras viikko ollut kyllä. 
Alkoi hienosti sillä Oton sydänultralla, jatkuen kivoilla omilla nyrkkeilytreeneillä keskiviikkona ja loppuviikko olikin sitten tykitystä!

Torstaina oli Karjalan Palveluskoiraharrastajien vuosikokous Amiraalissa, jonne olin päättänyt osallistua. 
Olin laittanut Taren koetulokset sähköpostilla osallistuen vuoden koirakkokilpailuihin, ajatellen että onpahan laitettu mutta on siellä taitavampia/pidemmällä oleviakin koirakoita.
On tai ei, niin ei he hakemuksia olleet laittanut. 
Näin ollen Tare sai pokaalisaaliiksi

KPH 2022 Toko-koira

KPH 2022 Rally-Toko-koira

KPH Tulokas palkinnot

Tulokas-palkinto oli kyllä kiva saada, tehtiinhän me viime vuonna kyllä tosi paljon! 

Perjantaina käytiin Marin treeneissä.
Alkuun paikkamakuu, jonne osallistui myös Taren rakas tyttis Sinni. Sain ajatukset pois tyttölöisistä ja tein ajallisesti lyhkäsen version VOI-paikkamakuusta eli menin piiloon. 
Omalla vuorolla tehtiin vietinnostoja ja hallille-tulo treenejä, että saataisiin tämä laskukierre katkaistua ja uskotettua Karvaselle, että kannattaa/pitää olla alusta asti mukana. Loppuu yksi lähetys ruutuun targetille ja yksi namppatreeni. Kerrankin osasin lopettaa kun kerran ekalla meni NIIIN upeasti sinne ruudun keskelle. 
Hyvänmielen treenit.

Lauantaina oli varattu paikka Porvoonseudun Koiraharrastajat ry:n Rally-toko-kisoihin. Kimppakyydillä Jennin ja Sinnin kanssa mentiin. 
Rata oli kyllä sellainen pyöritysten kammio ettei mitään tolkkua!

Mutta sinänsä kiva, että liikkeessä piti pysyä. 
Jenni ja Sinni oli ensimmäisenä koirakkona ja me siellä häntäpäässä. Hyvin ehdittiin vaihdella koiria ja kuvata toistemme suoritukset. 
Ilmoittautumisen jälkeen käytin Tarea vähän kävelyllä nollaamassa ajomatkaa. 
Sitten rauhallisesti rataantutustuminen ja katselemaan muiden suorituksia. 
Taren kanssa meillä oli vuoronumero 58 ja menin hakemaan sitä autosta kun koirakko 56 meni sisälle kehään. Turhaan liian aikaisin tuoda. 

Pieni nostatus (ilman haukkua) odotuskarsinassa ja siten kehään. Minä tein kakkosliikkeessä virheen, mutta meni jotenkin omat aivot ihan juntturaan, joten -10 pistettä. Yhden kyltin uusin, nro 11, kun Tare kävikin heti istumaan eikä jäänyt seisomaan. Sittenhän se menikin ihan hyvin. Joitain kylttejä Tare kävi nuuskimassa. 

Todella tyytyväinen, lopputulemana 84 pistettä ja RTK1 koulutustunnus. 

Näin ollen seuraava koe onkin jo AVO-luokan koe, jossa päästään tosta hihnaperkeleestä eroon!

Matkaseuralainen Sinni ja Jenni voittikin koko ALO-luokan upeilla 97 pisteellä, vaikka kuulemma radalla oli kaikki liikkeet jotka on heille vaikeita 😂

-tiina-

Oton sydänkontrolli

Otolla alkoi sydänlääkkeiden resepti loppumaan, joten kontrolliaika oli varattava. 

Otto oli saanut viikonloppuna hoidossa ollessaan jonkinlaisen pienoisen kohtauksen, joka oli pelästyttänyt hoitohenkilökunnan pienoisesti. Oli jäänyt vaan jumittamaan paikalleen ja takapää oli alkanut valua alta. Ulkona kipsutellessa toinen takajalka oli horjunut. Olivat varmuudeksi antaneet rimadyliä ja laskeskelleet koiran hengitystä. 
Kunnossa oli kun me haettiin kotiin. 

Vielä tuon ikäisenä on Oton kanssa melkoisen raskasta mennä eläinlääkäriin, kun sinne mennään kuin linnanmäkeen. Kaikkialle pitäisi päästä ja minulta meinasi tälläkin kertaa loppua käsistä voima pidellä vanhusta. 

Sydänultran lausunto:

Auskultaatiossa sydämessä systolinen sivuääni astetta 4/6. Syke 92/min. 

Hengitysäänet normaalit. Reisipulssi normaali. Limakalvot vaaleanpunaiset ja kosteat.

Ultraäänitutkimuksessa todetaan sydämen vasemmassa eteis-kammioläpässä rappeumamuutosta sekä kohtalainen prolaps ja asteeltaan kohtalainen pyörteinen vuotovirtaus. Oikeassa eteis-kammioläpässä ei muutoksia. 

Sydämen supistuvuus normaalin rajoissa. 
Sydämen vasen eteinen kooltaan normaalin ylärajalla. 

Aortan ja keuhkovaltimon virtausnopeudet normaalin rajoissa. 

Tutkimuksen ajan EKG-seurannassa, jossa normaali sinusrytmi (respiratorinen arytmia).

Jatketaan Cardisure lääkitystä entisen ohjeen mukaan.
Seuraava kontrolli viimeistään vuoden kuluttua.

Samalla tutki vähän sitä Oton takapäätä ja totesi jalkateriä kääntämällä, että hermosto ei ihan kaikista varpaista vie viestiä nuppiin asti. Ei siis kunnolla korjaa jalkaterän asentoa normaaliksi. Mutta koska selkää ja jalkoja käsittelemällä ei kipukäyttäytymistä tule, niin annetaan tilanteen olla. 

Ja sen hengitysrohinan, mitä innostuessaan pitää, annetaan kanssa olla niin kauan kuin herran on hyvä hengittää. 

Sanoin, että seuraava nukutus mikä hänelle tehdään, on se viimeinen. 

Eläinlääkäri sanoi, että sydän on hyvässä kunnossa ja se tieto oli nyt se mitä kaivattiinkin!

paapsu kesällä 2022

-tiina-

On ollut koiratontakin menoa

 Saatiin koirapojille onneksi hoitaja Tuukan hiihtolomalle ja pääsimme suunnittelemaan piskuisen retken isolle kirkolle. Seuramieheksi lapselle saimme luokkakamu Onnin.
Ensin suunnattiin Heurekaan ihmettelemään asioita.

Tosi mielenkiintoinen paikka ihan aikuisellekin tutkia asioita. Tykkäsin ja suosittelen isosti!

Heurekasta ajeltiin Helsinkiin Hilton hotelliin. Siellä majoittumisen jälkeen piipahdettiin Pilailupuodissa, uimassa/saunomassa sekä syömässä ravintolassa.

Seuraavana aamupäivänä kipsuteltiin kansallismuseoon.

Kekkosen kakkulat

Kompassi

Älyttömän ihanasti kaikenlaista interaktiivista juttua sielläkin oli ja pikkumiehet painattelikin menemään pääsääntöisesti keskenään, niin me saatiin Jounin kanssa kaikessa rauhassa tutustua esillä oleviin asioihin. 

Lopuksi käveltiin pikkumiesten mekkaan: poromagia-liikkeeseen. Kaikenlaista erilaisiin peleihin ja keräilykortteihin liittyvää asiaa myyvä kauppa. Ruokailun jälkeen autolle ja kotiin. 
Todella kiva reissu ja jatkossakin pitää etsiä sällille oma reissukamu, niin pääsee aikuiset PALJON helpommalla! 

Taren kanssa pitää alkaa jumppaamaan aivopieruja pois ja ollaan pari kertaa kotosalla nyt treenattu tunnistusnoutoa. En ole jotenkin meinannu uskaltaa sitä ittekseen treenata, etten vaan mokaa. 
Ruudussa palattiin melko alkuun, että ymmärtää mitä siltä halutaan siinä. 

Rally-Toko kisoihin tuli ilmoittauduttua ja päästyäkin. Yksi kaveri onneksi pyyteli seuroihin hallille treenaamaan asiaa ja jospa ne lukot siinäkin poistuisi ja saataisiin Porvoosta se viimeinen ALO-luokan tulos. 

Huhtikuussa on tulossa Tending-korrien sekä Mari Leiviskän TOKO-koulutus. 

Tällaista täällä. Ulkoilua ja vesijuoksua ollaan myös tehty säännöllisesti.

jäällekin ollaan uskaltauduttu

-tiina-

Ei aina voi onnistua :D

Melkoisesti ollaan edellisen päivityksen jälkeen ehditty tekemään. 
Peruskuntotreeniä vesijuoksumatolla, lenkkeilyä ja tottista. 

Ostin myös kaverilta treenikerran agilityyn, tiesin Taren tykkäävän juoksemisesta. Toki tämä osin kostautui sitten sunnuntain kokeessa, mutta siitä myöhemmin. 

Keskiviikkona 22. päivä osallistuin Haminan Seudun Seurakoirakerhon vuosikokoukseen, jossa saatiin TOKO-tulokas 2022 kunniakirja.

Perjantaina viimeistelytreenit ennen sunnuntain koetta.

AVOimen luokan TOKO-koe tutussa hallissa ei luulisi olevan haaste, mutta tällä kertaa lakkenoidi keksi yhtä sun toista hassuttelua sinne.
Selkeästi tiistainen akiliitäminen, missä Mari palkkasi kostautui hieman kun Mari oli meillä liikkurina.
Kaksi ensimmäistä liikettä meni vielä ihan kivasti. Vaikkakin taas oli pylly liimautuneena maahan että tarvitsi kaksi käskyä seuraamisen aloitukseen. 

Seuraamisessa bongasi heti ruudun ja kierron, jotka veti puoleensa ihan älyttömästi. Just ja just pysyi hanskassa, kunnes tuli pysähtyminen rintamasuunta kiertoa kohti ja kun sanoin PAKKI-sanan (peruutus) niin Tare ampaisi kiertoon. Tuomari yllättyi melkoisesti, minä pidättelin naurua. Kun palasi perusasentoon, sanoin uudestaan PAKKI ja jatkettiin seuraaminen loppuun kuin mitään välishow'ta olisi tapahtunut. 
Ruutuun on keksitty uusi ongelma, kun on ollut lelu niin paljon siellä. Kun ei sitä ole niin ei sinne myöskään mennä. Tämä tarvitsee ratkoa piakkoin targetin ja namitreenin avulla. 
Kiertohan meni ihan hienosti, toistamiseen. 
Kaukoissa joutui huutelemaan lisäkäskyjä ihan urakalla ja toisella istumisella ei edes noussut. 
Hyppynoudossa kapula lensi minne sattuu, just sinne vasemmalle. Aattelin, että en ala uusimaan heittoa, kun pisteet ei kuitenkaan riitä tulokseen noilla aiemmilla nollaamisilla ja niinhän Tare meni esteen ohi mennen tullen. 

Täydet pisteet kokonaisarvostelusta ja saatesanat lämmitti mieltä, tuomari totesi toisen olevan varsin toimelias, mutta harmi ettei tämänpäiväiset asiat ollut mitä koesuoritus vaatisi :D Ja kehui mun huumorintajua koirani kanssa .)

Ensimmäinen tulokseton TOKO-koe on nyt käyty :D 

Leuka vasten rintaa ja kohti uusia pettymyksiä!

-tiina-

Erilaisiakin juttuja välillä

Miäs kävi taas ulkomaanmatkalla, jolloin toki päästiin tekemään jälleen lumitöitä ihan kiva määrä. Mutta ihan pientä kotijumppaa oli helpompi tehdä aamupalalla kun Tuukka päätti taas nukkua viekkusessa, joten hänen huoneensa oli aamulla käyttökunnossa.
Vähän Rally-tokon oikeanpuolen seuraamisen alkua, eteensiirtymistä ja puolenvaihtoja. Sekä kaukokäskyjä lyhyeltä matkalta plus ilman katsekontaktia.

Päätin myös ottaa rahapussista löyhemmän otteen ja mentiin tutustumaan Hyvänmielen Koirakeskukseen vesijuoksuun, kun ei se uiminen kerran maistu. 
Ja koska kukaan ei tilanteeseen kuollut, ostin toisenkin kerran ja nyt viiden kerran kortin. 
Hyvin se käyttää kinttujaan ja selkeästi on puhki treenin jälkeen! 

Kävin myös avustamassa hallilla kisanomaisissa treeneissä Maria ja oli hauska nähdä eritasoisia koirakoita jännittämässä tällaisessa tilaisuudessa. Ja miettiä (sekä myös kertoa palautetta, vaikkei kukaan pyytänytkään 😁) korjaavia toimintoja, jos virheitä sattui. 
Ja kun oli kyllä ihan mahti järjestely ja kiva pystyä auttamaan!

Vaikka talvi onkin ollut melkoisen arsesta vesikeleineen, olen saanut aikaiseksi muutamat nitkutukset laduille aikaiseksi Peltosten kanssa. 
Sitten kuulin unelmauutisen, että Ruissalon koiraladullekin on tehty pertsaura! 
Sinne siis Taren kanssa katsastamaan tilanne!

Tyyppi oli innoissaan menossa ladulle ja koko matkan porskutti rennosti eri vauhdeissa. 
Ihan superia että tämä unelma on totta ja Haminastakin alkaa muokkautumaan eri toimintojen kautta koirapositiivinen kylä!

Tokossa ollaan taantumavaiheessa.
Halliaikaa ei ole älyttömästi varaa varailla harva se päivä ja kotona on aika olemattomat tilat treenailla. Tehdään silti pientä jumppaa. 
Hallilla keskitytään voittajaluokan liikkeisiin ja vahvistetaan avoimen luokan asioita, että saataisiin parin seuraavan kokeen lopputuloksena se TK2. 

Kokeita on jo katseltu sillä silmällä ja kalenterimerkintöjä tehty jokunen. 

-tiina-

Uusi vuosi, vanhat kujeet

 Niinhän siinä kävi, että yllytyshulluna ilmoittauduin joulun jälkeen tammikuun TOKO-kokeeseen Porvooseen. Sanna ja Redi ilmoittautuivat samaan aamuun EVL-luokkaan. 

Täydellinen koe-eläinpuisto, koska lähdettiin Sannan Fordilla liikkeelle.
Redi Punanuttu oli takapenkillä kevythäkissä ja Tare "Koipeliini" Karvanen takapaksissa. 

Sanna ja Retsa oli heidän luokassaan ensimmäisiä koirakoita. Ryhmäliikkeet meni hienosti, mutta pientä vikalistaa löytyi muista liikkeistä. 

Valitettavasti myös Tare oli ensimmäisenä omassa luokassaan. Ryhmäliikkeet tehtiin kahdessa erässä, joten siinä välissä tuli kyllä liian pitkä odotus hallissa, jossa oli jotain aivan uskomattoman ihanaa hajua. 

Luoksetulo oli nopea, mutta ihan metrin päässä minua vaihtoi taas askellajia ja melko hitaasti tuli perusasentoon. 
Kaukokäskyissä ei katsekaan värähtänyt käskyissä. Paikallaan makasi. 
Liikkeestä seisomisessa jäi hienosti paikalleen, mutta kun ohitin niin kääntyi perään. Ollaan toki tositositosi vähän tätä treenattukaan. 
Kartioiden kierto meni mun mielestä HIENOSTI, kaarroskin oli melkoisen pieni säteinen eikä puolta hallia!
Seuraaminen oli suurilta osin haahuilevaa, mutta peruutus onnistui melko nappiin!
Hyppynouto meni paremmin kuin olisin osannut odottaa, paluumatkalla vaan se vauhti hiipui taas olemattomiin. 
Ruudun lähetys oli siinä missä este oli, joten Tarea häiritsi se esteen siirto pois paikaltaan ja niiden ihmisten liikkuminen siinä lähellä. Myöskin lähetys oli yleisöä kohti. Ja kaiken lisäksi liikkuri oli mitannut lähetyspaikan viisi metriä liian kauas, lähetys oli 20 metrissä eikä 15 ;) Mutta eipä se olisi sinne mennyt eilen siitä huolimatta. Liikaa kaikkea jännittävää oli. 

Lopputulemana 3-tulos pisteillä 201,5 :) 

Mutta kaikenkaikkiaan oli tosi kiva reissu Sannan kanssa. 
Uusia kokeita katsomaan VIRKKUsta!

-tiina-

Kausi 2022 pakettiin ja vuoden 2023 tavoitteita

Onpa ollut vuosi! 
Pistetty oikein kunnolla tuulemaan koerintamalla. 

Mejässä kolme koetta, kokonaisuudessaan seitsemännellä AVO kokeella saatiin toinen ykköstulos ja päästiin siirtymään voittajaluokkaan. Kerran käytiin sitäkin kokeilemassa, mutta treeniä tarttee siihen vielä.
Ensi vuodelle tavoitteeksi tuloksellisuus siinäkin luokassa. Mieluiten toki ykköstuloksia 😉

Kerran käytiin näyttelyissäkin, Haminan kaikkien rotujen näyttelyssä. Tavoite saavutettiin, eli saatiin H. Sen avulla voidaan saada valionarvo ja etenkin kun se on tarpeeksi vanhana saatu jo.
Mutta ajattelin ensi vuonna ilmoittautua Kotkan Ruusuun, ehkä Haminaan ja käsittääkseni belgianpaimenkoirien erikoisnäyttely oli Lahdessa ensi vuonna, joten jos sinne menisi kanssa näytille. 

TOKO-kokeissakin ollaan ehditty käydä, peräti neljässä kappaleessa. Aikaansaannoksena TK1 ja yksi 1-tulos AVOimesta luokasta 😲

Ensi vuodelle tavoitteeksi TK2.
Mielenkiinnolla odottelen, mitä kennelliitto sanoo ehdotukselle että jo voittajaluokasta voisi saada valionarvon. Käsittääkseni se asia pitäisi olla käsittelyssä toukokuussa.
Voittajaluokan liikkeitä kuitenkin pitäisi alkaa asentamaan omaan pääkoppaan ja sitten viedä ne treeneihin mukaan. 

Vaikkei ikinä pitänyt, niin silti menin osallistumaan Rally-Tokoon ihan kokeidenkin muodossa. Ohjaaja on ollut niin näppärä, ettei neljästä käydystä kokeesta huolimatta olla koulutustunnusta saatu, mutta kaksi tulosta kuitenkin. 
Ensi vuodelle ajatuksena mahdollisesti RTK1 ja RTK2. Jos ahnehtisi vähän. 

Lisäksi käytiin suorittamassa hyväksytysti käyttäytymiskoe. Vaikkei enempää tavoitteita olekaan palveluskoirapuolella, niin tämä on minulle tärkeä koe suorittaa. 

Siis kokonaisuudessaan 12 koetta, joista yhdeksästä tulos, sekä yksi näyttely.
Melkoisen hyvin, kun koekausi on alkanut toukokuussa 19. päivä ja loppui 4. joulukuuta. 
Joillekin ei varmaan paljon mitään, mutta mulle melkoisen hienolta tuntuva suoritus. 

Kyllä mä oon ilonen ja tyytyväinen, kun oon löytänyt kivoja sekä eteenpäin vieviä koulutuksia/kursseja.

💓 Kiitos Mari Alajääski treeniryhmiesi kanssa. Hyviä ohjeita ja suuntaviivoja ollaan saatu erityislapsen koulutukseen. En usko, että moniakaan näistä oltaisi saavutettu ilman sinua ja sinun yllytyksiäsi 💓
💓 Kiitos meidän sunnuntain treeniryhmä, joissa saa kyllä ainakin häiriötä treeneihin ja sitä kautta yhteisen kuplan rakentaminen on mennyt huikeasti eteenpäin! 💓
💓 Kiitos myös KPH:n tottisryhmät. Aina kun oon tullut käymään, oon saanu neuvoja ja vinkkejä JUST niihin asioihin, mihin oon pyytänytkin. Ja todennäköisesti enemmänkin 💓
💓 Kiitos myös niille, jotka on jo ammoisina aikoina (Kuisman ja Oton kanssa) minua opastaneet. Ehkä niistäkin ajoista on jotain oppia jäänyt omaankin kuuppaan, että on osannut oikea-aikaisesti tauottaa tekemistä ja tukea koiraa muissakin asioissa 💓

💓 Kiitos MEJÄ-porukalle, seurasta riippumatta. Teidän kanssa viikonloput kuluu iloisissa merkeissä ja aina yhtä jännittävästi. Eritoten Johanna Joukainen, superkiitos kaikesta avusta ja ystävyydestä. Sinä olet tärkeä 💓

💓 Special kiitos lihashuoltoporukalle, Katjalle ja Aleksille. Ilman teitä ei harrastuskaveri pysyisi kuosissa ja valmiina uusiin haasteisiin 💓

💓 Viimeisinpänä, muttei vähäisimpänä, kiitos perheelle. Jotka sietävät yllätystreeneihin lähtöjä ja täysiä kalentereja, hyvin minimaallisella narinan määrällä. Joskus jopa yllyttävät lähtemään ja osallistumaan, koska rauta on kuumaa just nyt. 💓

Samantyylisillä eväillä lähden tavoittelemaan ensi vuonna kuuta taivaalta, tai edes niitä tähtiä. Tuntuu, että tämän karvakaverin kanssa siihen on mahdollisuus. 
Kuinka yllättävää, kun koko matkan aikana eteemme on nakattu milloin minkäkin kokoisia kasoja sitä itteään, mutta hyvin ollaan väistelty ettei olla niihin kaaduttu. 
Aina vaan enemmän ollaan näytetty Eurooppalaisia käsimerkkejä nakkelijoille ja tehty mitä lystäämme. 

Näillä puheilla, antaa ensi vuoden tulla. 
Meillä on suunnitelma 😊

-tiina-