On erinäisiä mahdollisuuksia millä treenata niin taippareihin kuin normaaleihin metsästystilanteisiin ja jospa tuo Jouni innostuisi kokeilemaan NOME-B koettakin Oton kanssa?! Mutta ensin ne taipparit..
Lenni-Kallet pääsivät uimaan mereen sunnuntaina äitienpäivänä:
Noutaja tulloo, pärske käypi jo |
Siis tästä kuvasta se suuri viisauden määrä taas huokuu.. |
Kuismakin pääsi harrastamaan lempilajiaan. |
Pikkasen on Lenni-Kalle iso pikku parsonille |
Varmoin askelin kohti uutta noutoa! |
Harvinaisesti Kuisma ei huutanut laisinkaan rannassa vaikka lintu lensi veteen ja noutokäskyä joutui odottamaan.. Onko tästä valkoisesta arjalaisesta OIKEASTI kasvamassa aikuinen melko hyvin käyttäytyvä koira?!? Miten tässä näin on päässyt käymään?!?
Koska tosiaan pakkasemme täytti myös sillä pupunussikalla, teimme myös laahausjäljen. Molemmille pojille.
Otolla oli kaahotus päällä, osittain varmaan uimispömöjen ja osittain tietämättömyyden vuoksi. Oli ensimmäinen laahausjälki ikinä, eikä jätkällä kyllä ollut hajuakaan mitä pitäisi tehdä. Osittain ilmavainulla pupu löytyi, palautuksesta joutuu kyllä olemaan tyytyväinen! Ei ollut pelkoakaan että olisi lähtenyt kaivamaan pupulle kuoppaa tms muutakaan vaan juoksi suoraan Jounin luokse!
Kuisman käytös löydöksellä olikin sitten samaa luokkaa kuin muidenkin kylmienriistojen kanssa. Haisteli kyllä tiensä pupun luokse ja ilmaisi sen minulle selvällä tavalla, muttei sitä suuhun ota. Muttei se haittaa.. Täytynee unohtaa ne terrierien ja mäyräkoirien vesiriistakokeet tämän luonteenpiirteenkin vuoksi, vaikka nyt näyttäisi että äänenkäyttö alkaa olla kivalla tolalla..
Ready, steady and GO! |
Ja saalis kannetaan autoon tyytyväisin mielin! |
Häntä heiluu kuusen takaa, siellä se pupu on! |
Yhdessä kannetaan.. |
Määränpäänämme oli tämä ravintola Heltsinkissä. Ruoat oli valmiiksi tilattuna ja olikin aika mainio setti kaikenlaista; maistelumenu 62. Ihan juomasuosituksia ajatellen Jouni oli ilmoittaunut minun siunatusta tilastani, olivat keittiöhenkilökunta muuttanut minun osaltani menun tiineille naisille sopivaksi.. Juomiksi valistimme alkoholittoman coctailin LADY BOIn alkoholittomana, myöskin alkoholittomana valkoviinin ja oluet. Kaikki sopivat ruokien kanssa äärettömän hyvin! Iso kiitos Jounille, oli tosi ihana käydä HYVÄSSÄ ravintolassa!
Nyt vaan tietää että näillä kulmilla tulee aika kauan pettymään niin palvelun kuin ruoankin laatuun KAIKISSa paikoissa, poikkeuksena ehkäpä tämä ravintola Kotkansaarella..
KOKSissa tuli kanssa käytyä. Mittailivat vähän Toukan sykkeitä ja mahdollisia supistuksia mahan päältä. Jännä seurata pidemmän tovin kaverin sydämentoimintaa, kun alimmat sykkeet oli levossa 121 ja liikkuessaan/häirittynä pompsahti heti yli 160! Jos nyt edes mittasi niitä kun tämä meitin ihanainen lapsi hakkasi mittalaitetta TAAS!
Edelleenkin verenpaineet ovat hyvät, niissä ei ole heittoja ollut koko raskauden aikana.
Koska edellisellä kerralla neljä viikkoa sitten kaikki näytti sisätutkimuksissa olevan hyvin, tämä lääkäri ei edes alkanut tutkimaan asiaa sen enempää. Ultrasi vaan Toukkaa ja totesi tämän olevan aivan normaalin kokoinen keskivartaloltaan mutta reisiluu paljasti että saattaapi olla aika pitkäjalkainen tapaus tulollansa.
Sinänsähän se ei olisi yllätys laisinkaan. Minä olen 171 senttisenä meidän perheen paatintappi ja persjalkainen yksilö. Muut ovat kaikki yli 180 senttisiä, osa yli 190.. Eikä tuo Jouni ja hänen isänsäkään mitään lyhyenläntiä ole..
Se oli kuitenkin viimeinen KOKSin keikka ennen jakautumista. Lääkärin mielestä aihetta enempiin tutkimuksiin ei ole, koska raskaus on jo sen verran pitkällä ettei olisi mikään kamalan ennenaikainen synnytys vaikka tulisi nyt jo ulos. Ja minulla kun ei noita kivuliaita supistuksiakaan ollut.
Nyt vaan listaamaan mitä kaikkea mahdollista ja mahdotonta vielä Toukan elämästä puuttuu ja niitä hankkimaan. Molemmat pinnasängyt tietysti tarvitsevat patjat, muuten on vähän kova elämänalku nukkua puulaverilla =) Vaippojakin on varmaan syytä varata jonkun verran varastoon jne jne..
Sellasta elämätä täällä.
-tiina-
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti