Menolippu

Matka kohti Italiaa alkoi 18.4 torstaina. 
Viikkareiden XPRSS lähti aamupäivästä kohti Tallinnaa ja satamassa oltiinkin jo hyvissä ajoissa odottamassa laivaanpääsyä. Oltiin varmuudeksi ostettu autolle isomman kotteron paikka, jos oltaisiin napattu katolle anopinkantolaatikko, mutta selvittiin ilmankin kun tetristä vähän pelailtiin.

ensimmäistä kertaa laivassa

Ensimmäinen laivamatka meni kyllä paremmin kuin osasin odottaakaan ja Tare oli yllättävän rentona siellä. Muutama muukin koiria oli ihmisillä mukana.
Satamasta matka jatkui kohti Latvian Riikaa, jossa oli ensimmäisen yön majoitus. 
Matkalla ei nyt kamalasti mitään nähtävää ollut, ainakaan ei bongattu eikä jaksettu pysähtyäkään kun haluttiin hotellille ja siitä syömään. Nälkä alkoi painamaan. 

Hotelli oli kiva, mutta huone jätti pettymyksen meihin.
Kokolattiamatto, kamalasti matalia kattokulmia ja meille aikuisille semimahdoton suihkutila. 

Mutta Riika oli hieno, hotelli oli vanhan kaupungin reunamilla, melkein joenrannassa.
Upeita vanhoja rakennuksia ja PALJON mukulakivikatua.

Riikasta pidempi ajopäivä kohti Puolaa, Varsovan ohitse. 

Pelloilla aivan jäätävä määrä bambeja, yksi meinattiin saadakin keulakoristeeksi Liettuassa. Vaikka näytti pompottelevan hitaasti pellolla, olikin se yht´äkkiä siinä ojanpientareella! 

Puolankin hotla oli pieni pettymys, sijaitsi teollisuusalueella ja huone oli kuuma (ei varattu kalliimpaa ilmastoitua huonetta selkeästi). 
Pihalla olevassa "puutarhamajassa" oli isohkot juhlat, jotka jatkuivat aamuyöhön ja musiikki kuului huoneeseen selkeästi. 
Yksi yö sinne tänne. Ehkä.

Katujen siivouspartio liikkeellä

ei kuitenkaan perillä 

Puolasta Tsekkeihin olikin vähän lyhyempi siirtymä, mutta aikaa siihen meni.
Hotelli oli vähän syrjemmässä, mutta oli melkoisen kiva kuitenkin.
Huone oli tilava, siellä riitti happi..
Hotellilla oli myös ravintola, joka selkeästi oli paikallistenkin suosiossa ja illalla käytiin saunomassa. 

Tuukka kävelyllä mukana

Puolasta matka Itävaltaan ja alpit tulivatkin näkyviin.
On ne vaan mahtavat!
Matkalla pysähdyttiin kahville pikkukylään vuoristossa ja ensimmäistä kertaa matkalla oli LÄMMIN!

Itävallan hotelli sijaitsi aivan upealla paikalla, voidaan koko perhe suositella Velden an der Wörthersee:tä alueena!
Itse voisin helposti sujahtaa sinne toistekin käymään ja useammaksi yöksi! Vähän kesäisempään ajankohtaan toki. 

rantaboulevardilla

Lähtiessä Italiaan käytiin vielä tsekkaamassa PYRAMIDENKOGEL. Ihmisuroot meni ylös, toinen tuli liukumäkeä alas ja toinen kipitti rappusia. Upeat näkymät jo siitä perustasoltakin! 

Siitä sitten Italiaan, kohti majoituspaikkaa.
Perillä kohteessa siis maanantaina 22.4 ja virallisesti kisat alkoivat seuraavana päivänä. 

Taustalla Verona.

Matkalla vain yksi ravintola sanoi, että heille pääsee vain pienet koirat sisälle. Muihin ihan vaan heittämällä Tare mukaan. Eikä se ollut maalaiskoiralle ongelma, meni pöydän alle nukkumaan.

Kelit ei suosineet, mutta oli kyllä kivempi ajella viileämmässä säässä kuin paahtavassa auringossa. 

Liikennekulttuurit oli kyllä tällaisille pikkukylän ihmisille vähän shokkia. 
Baltiassa melkoisen villinlännenmeininkiä, mutta selvittiin siitä.

Muutamat isot moottoritietyömaat Puolassa oli käsittääkseni hidastaneet koirakoita, jotka olivat matkalla Kroatiaan koiranäyttelyyn.
Me onneksi osuttiin hyvään väliin, että jono eteni koko ajan ja vasemman kaistan ohittelijat stoppasi yksi rekka, ettei kukaan päässyt edes keulille sumppaamaan liikettä. Aivan upea teko oli! 

Seuraavaan sitten kohdemaan kokemuksia, jos olemme puhelimen kanssa kuvissa yhteistyökykyisiä. 

-tiina-